Lastensuojelu

Lastensuojelulainsäädäntöä uudistetaan, jotta lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun toteutuisi nykyistä paremmin. Uudistuksen tavoitteena on myös tehdä lastensuojelun palveluista selkeämpi ja vaikuttavampi kokonaisuus. 

Nykyinen lastensuojelulaki tuli voimaan vuonna 2008. Sen jälkeen lakia on muutettu useita kertoja, ja siitä on tullut pirstaleinen ja vaikeasti hahmotettava. 

Kokonaisuudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Uudistus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteita.

Ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja selkeytetään käytännön toimintaa lastensuojelussa. 

Uudistuksessa mm.  

• täsmennetään sitä, milloin kyse on kasvatuksesta ja milloin lastensuojelulain mukaisista rajoituksista.
   
• parannetaan niiden lasten tilannetta, jotka ovat luvatta poissa sijaishuoltopaikastaan. Nämä lapset voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiina hyväksikäytölle. He voivat myös itse tehdä rikoksia. Tavoitteena on, että lapsi löydetään ja palautetaan sijaishuoltopaikkaansa nykyistä nopeammin. 
   
• otetaan käyttöön uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu. Sen tarkoituksena on tarjota lisäkeinoja lasten rikoskierteiden katkaisemiseen myös silloin, kun lapsi on alle rikosvastuuiän. 
   
• tiivistetään myös lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyötä palveluja yhteensovittavissa yksiköissä. 

Uudistus selkeyttää sitä, milloin lapselle voidaan asettaa rajoja osana sijoituspaikan kasvatusta ja milloin kyse on lastensuojelulain mukaisesta rajoitustoimesta. 

Lapsen hoitoon, kasvatukseen, valvontaan ja huolenpitoon voi kuulua rajojen asettamista. Lapseen voidaan fyysisesti koskea tavanomaisessa suojelu- ja kasvatustarkoituksessa, jos se on lapsen edun turvaamiseksi välttämätöntä. Toimet eivät saa koskaan olla lasta alistavia tai loukata hänen ihmisarvoaan. 

Ensisijaista on keskustella lapsen kanssa ja etsiä ratkaisuja yhteisymmärryksessä. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. 

Kodin ulkopuolelle sijoitetulta lapselta voidaan ottaa pois esimerkiksi aineita tai esineitä, joita alaikäinen ei muun lainsäädännön perusteella saa pitää hallussaan tai jotka väärinkäytettyinä vaarantavat lapsen oman tai toisen henkilön turvallisuuden. 

Lisäksi lapselta voidaan ottaa pois esimerkiksi älylaite, jos sen käyttö vaarantaa lapsen edun.

Kuntouttava suljettu laitospalvelu on uusi lastensuojelun palvelu. Palvelu perustetaan, koska kaikkien lasten tarpeisiin nykyiset sijaishuoltoratkaisut eivät ole riittäviä. Sen tarkoituksena on auttaa katkaisemaan lapsen rikoskierre silloin, kun muut palvelut ja keinot eivät riitä tai eivät sovi lapsen tilanteeseen.  

Palvelu on viimesijainen keino. Sen sisällön on oltava vahvasti lasta kuntouttavaa. 

Suljettua laitospalvelua koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2027. 

Palveluun voidaan sijoittaa pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa omalle tai muiden turvallisuudelle käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Sijoituksen on oltava välttämätön, jotta lasta voidaan suojella hänen omalta tai muiden turvallisuutta vaarantavalta käyttäytymiseltään. 

Alle 12-vuotias lapsi voidaan sijoittaa kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun vain erittäin poikkeuksellisista ja painavista syistä. 

Palvelua toteutetaan lastensuojelulaitoksessa ympärivuorokautisena sijaishuoltona. Palvelun aikana lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa rajoitetaan. Lapselle tehdään myös suunnitelmallisia henkilönkatsastuksia, joilla varmistetaan lapsen päihteettömyyttä. 

Sijoitus kestää niin kauan kuin sen perusteet ovat olemassa. Sijoituksen aikana tehtävät rajoituspäätökset voivat olla voimassa enintään vuoden. Lapsen kuntoutumista ja sijoituksen edellytyksiä on seurattava tiiviisti vähintään neljän kuukauden välein. Jos sijoituksen perusteita ei enää ole, sijoitus ja siihen liittyvät rajoitukset on lopetettava.

Tavoitteena on, että sijaishuoltopaikastaan luvatta poissa oleva lapsi voidaan löytää ja palauttaa sijaishuoltopaikkaansa nykyistä nopeammin. 

Lastensuojelun, poliisin ja hätäkeskuksen yhteistyötä vahvistetaan. Viranomaisilla ja muilla toimijoilla pitää olla riittävät keinot toimia luvattomissa poissaolotilanteissa. 

Jatkossa sijoittajahyvinvointialue voi pyytää Hätäkeskuslaitosta paikantamaan lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen. Tämä on mahdollista, jos hyvinvointialueella on perusteltu huoli siitä, että lapsen terveys tai kehitys on vakavasti vaarassa. Vaara voi liittyä esimerkiksi päihteiden käyttöön, rikolliseen tekoon, muuhun vastaavaan käyttäytymiseen tai riskiin joutua rikoksen kohteeksi. 

Lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstö voi jatkossa pitää lapsesta kiinni laitosalueella, jos se on tarpeen lapsen luvattoman poistumisen estämiseksi. 

Laitosalueen ulkopuolella laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstö sekä toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija voivat ottaa lapsen kiinni ja pitää hänestä kiinni, jotta lapsi voidaan siirtää kuljetukseen käytettävään kulkuvälineeseen. Kiinnioton turvallisuuden varmistamiseksi lapselle voidaan tehdä henkilöntarkastus ja häneltä voidaan ottaa pois vaarallisia aineita tai esineitä. 

Samat toimivaltuudet koskevat myös lapsen kuljettamista. Välttämätön voimankäyttö on sallittua, mutta sen on aina oltava puolustettavaa lapsen ikä, käyttäytyminen ja tilanteen kokonaisuus huomioon ottaen. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää. 

Perhekodista luvatta poissa olevien lasten osalta vastaavat toimivaltuudet ovat vain toimivaltaisella sosiaalihuollon viranhaltijalla. 

Jos toimivaltainen sosiaalihuollon viranhaltija arvioi perustellusti, että lapsi on asunnossa tai muussa olinpaikassa ja hänen terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa on vakavasti vaarassa, viranhaltijalla on oikeus päästä asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. Edellytyksenä on, että sisäänpääsy on välttämätöntä lapsen terveyden tai kehityksen suojelemiseksi tai turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi.

Rajoituksia voidaan käyttää vain silloin, kun siihen on painava syy. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, että lapsi vaarantaa vakavasti omaa terveyttään tai turvallisuuttaan. 

Lapsen yhteydenpitoa sijaishuollon ulkopuolisiin henkilöihin voidaan jatkossa tietyin edellytyksin rajoittaa myös silloin, kun henkilöitä ei pystytä yksilöimään. Tavoitteena on katkaista lapsen vakavasti itseään vahingoittava käyttäytyminen tai päihde- tai rikoskierre. 

Kuntouttavan suljetun laitospalvelun aikana lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa rajoitetaan, ja häneltä voidaan ottaa pois viestinnän mahdollistavat laitteet. Lapsen yhteydenpito erikseen sovittaviin henkilöihin on kuitenkin turvattava muilla tavoilla.  

Palvelun aikana lapselle voidaan tehdä säännöllisesti henkilönkatsastuksia, esimerkiksi huumausaineseuloja. Niiden tarkoituksena on turvata lapsen päihteettömyys. 

Erityisistä rajoituksista päätetään samalla, kun päätetään lapsen sijoittamisesta kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun. Päätökset voisivat olla voimassa enintään vuoden kerrallaan. 

Myös erityisen huolenpidon jakson aikana lapsen liikkumisvapautta rajoitetaan. Lisäksi lapselle voidaan tehdä suunnitelmallisesti henkilönkatsastuksia päihteettömyyden varmistamiseksi. Nämä rajoitukset sisältyvät erityisen huolenpidon jaksoa koskevaan päätökseen.

Uudistuksessa vahvistetaan lastensuojelun ja psykiatrian välistä yhteistyötä erityisesti tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee vaativaa tukea. 

Tavoitteena on, että palvelut muodostavat yhtenäisemmän kokonaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri puolille Suomea perustetaan lastensuojeluyksiköitä, joissa lastensuojelun ja psykiatrian osaamista sovitetaan yhteen. 

Yhteistyöalueita eli YTA-alueita ohjeistetaan erillisellä sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirjalla sopimaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitetuista yksiköistä. Tavoitteena on, että jokaisella YTA-alueella on vähintään yksi lastensuojelun yksikkö, johon yliopistosairaalan erikoissairaanhoito tarjoaa psykiatrian avopalveluja ja tukea. 

Uudistus koskee kaikkia kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia. Vuonna 2025 heitä oli yhteensä 17 100.  

Vaikutukset voivat olla erilaisia eri lapsille. Niihin vaikuttavat esimerkiksi lapsen sijoituspäätös ja se, millaisessa sijoituspaikassa lapsi asuu. 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että lapsi on turvassa ja saa tarvitsemansa tuen.  

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aikuisilla on entistä selkeämmät keinot toimia vaikeissa tilanteissa. Samalla pyritään siihen, että toiminta on lapsen näkökulmasta ennakoitavaa ja johdonmukaista. 

Lapsen mielipiteen huomioiminen säilyy tärkeänä. Lasta tulee kuulla, ja asioista pyritään sopimaan hänen kanssaan aina, kun se on mahdollista.

Uudistuksessa korostetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja kohdelluksi kunnioittavasti. 

Kaikkien toimien on perustuttava lakiin, ja niiden on oltava välttämättömiä sekä oikeassa suhteessa tilanteeseen. Rajoituksia ei saa käyttää enempää kuin on pakko, eikä niillä saa loukata lapsen ihmisarvoa.

Vanhemmat säilyvät tärkeänä osana lapsen elämää myös sijoituksen aikana. Yhteydenpitoa pyritään tukemaan ja ylläpitämään. 

Joissakin tilanteissa yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos se on lapsen edun kannalta välttämätöntä. Tällöinkin tavoitteena on toimia mahdollisimman avoimesti ja perustellusti.

Hallituksen esitysluonnos toisen vaiheen muutoksista on ollut lausunnolla loppukeväästä 2026. Samoihin aikoihin oli lausunnolla myös hallituksen esitysluonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi. 

Tarkoituksena on, että osa nykyisistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista toteutettaisiin jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna. Sosiaalihuoltolaissa säädettäisiin jatkossa esimerkiksi uudesta palvelusta, jolla tuetaan lapsen ja perheen vuorovaikutusta ja hyvinvointia sekä ilmoitusmenettelyistä, mukaan lukien lastensuojeluilmoituksesta. 

Lastensuojelua koskeva laki annettaisiin kokonaan uudelleen. 

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.