Hyppää sisältöön
Media

Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -selvitysraportti on julkaistu

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 10.1.2023 9.01
Tiedote
Kuvituskuva

Osana sosiaaliturvauudistuksen valmistelua on selvitetty erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturvaa. Tutkijoista ja asiantuntijoista koostuvan työryhmän selvitysraportti sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista julkaistiin tiistaina 10.1.2023.

Selvityksessä arvioidaan sosiaaliturvan vaihtoehtoisten järjestämistapojen, ennen kaikkea perustulon, sosiaalitilin sekä yhden perusturvaetuuden ja osallistumislisän sopivuutta Suomen järjestelmään. Raportissa luodaan myös katsaus järjestämistavoista käytyyn keskusteluun, aiempiin kokeiluihin ja vaikutusarvioihin sekä vertaillaan eri järjestämistapojen perusperiaatteita nykyjärjestelmän periaatteisiin.

”Vaihtoehtoisten järjestämistapojen selvityksessä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla sosiaaliturvan teoria ja käytäntö, eli periaatteelliset valinnat ja toisaalta se, mitä vaikutuksia valinnoilla olisi. Kummatkin puolet on hyvä huomioida keskustelussa,” muistuttaa tutkimusryhmän puheenjohtaja, tutkimuspäällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tarkastelussa perustulo, sosiaalitili ja yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä

Sosiaaliturvan järjestämistavat voitaisiin toteuttaa hyvin monella tapaa, ja niiden vaikutukset vaihtelevat toteutustavasta riippuen. Siksi työryhmä muodosti järjestämistavoista esimerkkimalleja, joiden vaikutuksia raportissa arvioidaan. Työryhmä päätti keskittyä vaikutusarvioissaan kolmeen malliin, joita peilataan nykyjärjestelmään:

  • perustulo  
  • sosiaalitili  
  • yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä.

Perustulomallissa nykyisen perusturvan suuruinen perustulo maksettaisiin kaikille 18–64-vuotiaille, jotka eivät ole eläkkeellä (742 e/kk). Perustulo korvaisi perusturvaetuudet, ansioturvan perusosan, 18 vuotta täyttäneiden opintorahan ja kotihoidon tuen. Raportissa arvioitiin myös matalampaa perustuloa (256 e/kk).

Sosiaalitilissä etuuksien rahoittamiseksi maksettavat maksut ohjattaisiin henkilökohtaiselle tilille. Työryhmän tarkastelema esimerkkimalli käsittäisi työttömyysturvan ja opintoetuudet, ja muilta osin nykyjärjestelmä säilyisi ennallaan. Työttömyys- ja opintoetuudet vähentäisivät tilin saldoa. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöön esimerkiksi eläköityessä. Sosiaalitilimallissa etuuksien tasot ja niiden saamisen ehdot säilyisivät nykyisellään.
  
Työryhmä on selvittänyt lisäksi yhtä perusturvaetuutta ja osallistumislisää. Työryhmän hahmot-telemassa esimerkissä yhden perusturvaetuuden perusosassa yhdistyisivät työikäisten perusturva-etuudet ja opintoraha. Kotihoidontuki ja omaishoidontuki muodostaisivat hoivaosan. Osallistumis-lisää saisi perusosan päälle, kun täyttäisi osallistumiskriteerin.

Selvityksessä arvioidaan vaikutuksia eri etuudensaaja- ja henkilöryhmiin sekä kustannuksiin ja rahoitusrakenteeseen. Eri järjestämistapojen vaikutuksia peilataan myös sosiaaliturvauudistuksessa esiin nostettuihin keskeisiin ongelmiin: sosiaaliturvan monimutkaisuuteen, etuuksien yhteensovittamiseen ansiotyön kanssa, viimesijaisen turvan rooliin sekä palvelukytkökseen.

Kaikki mallit tarjoavat ratkaisuja joihinkin ongelmiin, mutta voivat samalla pahentaa toisia. Isojen muutosten vaikutusten ennakoimiseen liittyy myös huomattavaa epävarmuutta ja tutkimustieto erityisesti käyttäytymisvaikutuksista on ohutta. 

”Isot muutokset sosiaaliturvassa voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tavalla, jota on vaikea ennakoida. Kokeilutkin tarjoavat niihin vastauksia hyvin rajallisesti”, Tervola toteaa.

Esimerkkimalleissa on myös tehty lukuisia valintoja, jotka tosiasiallisesti edellyttäisivät poliittista keskustelua. Mallit ovat karkeita hahmotelmia eikä niitä voitaisi ottaa sellaisenaan käyttöön.

Tuloksia hyödynnetään sosiaaliturvakomitean työssä

Sosiaaliturvakomitea työstää maaliskuussa 2023 julkaistavaa välimietintöä. Välimietinnössä linjataan sosiaaliturvan uudistamisesta sekä tehdään ehdotuksia nykyjärjestelmää koskevista uudistuksista, joita seuraava hallitus voi ottaa ohjelmaansa. Vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat olleet osa komitean ensimmäisen kauden selvitystyötä. Komitea on käynyt syksyn aikana keskustelua erityisesti perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä.
 
”Työryhmän tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan perusturvaetuuksien yhtenäistämisen ja yhdistämisen jatkotyölle, vaikka kyse onkin pidemmälle viedystä mallista kuin mitä komitea on ehdottamassa", toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.

Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, p. 029 524 6134 [email protected]
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, [email protected]
 

Sivun alkuun