Päivähoidon lainsäädäntö on uudistettava ja palveluja monipuolistettava
Päivähoidon lainsäädäntö on uudistettava, lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaaminen on nostettava keskiöön ja varhaiskasvatuksen palveluita on monipuolistettava. Lasten ja perheen tarpeisiin on vastattava tarjoamalla niin päiväkoti- ja perhepäivähoitoa kuin leikkipuistoja ja muuta avointa varhaiskasvatustoimintaa, esitetään varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportissa, joka luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle keskiviikkona 30. tammikuuta. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta toimi 18.2.2005-31.12.2007 välisenä aikana.
”Päivähoitolain uudistamista osana varhaiskasvatusta tulee jatkaa, kuten neuvottelukuntakin esittää. Ministeriö valmistelee parhaillaan uuden neuvottelukunnan asettamista. Keskeisimpänä tehtävänä on muun muassa toimia lainsäädäntötyön asiantuntijatahona”, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko ottaessaan vastaan neuvottelukunnan loppuraportin.
”Päivähoito ja siellä tarjottava varhaiskasvatus on erittäin tärkeä lasten ja lapsiperheiden palvelu, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Lakiuudistuksessa on säilytettävä ennallaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Universaalit, kaikille suunnatut palvelut turvaavat lasten välisen tasa-arvon ja antavat kaikille alle kouluikäisille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päivähoidossa tarjottavaan varhaiskasvatukseen”, ministeri jatkoi.
Ministeri Risikko on samaa mieltä neuvottelukunnan kanssa siitä, että peruspalveluilla voidaan tehokkaasti edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja estää mahdollisten ongelmien syvenemistä. Lapsuudessa alkanut ja läpi työelämän kestävä syrjäytyminen aiheuttaa 40 vuodessa noin 700 000 euron kansantulon menetyksen. Julkisin varoin tuettu päivähoito on kannattava investointi, joka tuottaa verotuloja ja vähentää julkisia tukimenoja.
Varhaiskasvatuspalveluita täytyy kehittää lapsen ja perheen tarpeista lähtien ja niin, että palveluissa yhdistyvät hyvä hoito, kasvatus ja opetus. Työelämän alati lisääntyvät vaatimukset eivät saa ohjata päivähoidon kehittämistä.
Laadukas varhaiskasvatus vaatii ammattitaitoisen henkilöstön
Neuvottelukunta esittää, että henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja osaamista kehitetään. Varhaiskasvatuksen visiossa 2020 päiväkodeissa on nykyistä enemmän työntekijöitä, joilla on lastentarhanopettajakelpoisuus. Lapsiryhmien koot ovat nykyistä pienempiä, jotta yksilöllinen hoito, kasvatus ja opetus voidaan turvata jokaiselle lapselle. Perhepäivähoito on kodinomaista ja suuret ryhmäperhepäivähoidon yksiköt on muutettu päiväkodeiksi, millä turvataan laadullisesti samantasoiset palvelut kaikilla alueilla.
”Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön turvaaminen on julkisen varhaiskasvatuksen tärkein laatutekijä ja siitä tulee huolehtia myös lain uudistamisessa”, muistutti ministeri Risikko.
Neuvottelukunta esittää, että nykyiset varhaiskasvatuksen koulutukset arvioidaan ja niille sekä palveluille luodaan pysyvät arviointijärjestelmät. Ammattitaitoisen henkilöstön koulutuksesta ja saatavuudesta huolehditaan. Päivähoidossa, niinkuin laajemmin sosiaalihuollossa, on nähtävissä työvoimapula. Koulutettuja lastentarhanopettajia ja erityslastentarhanopettajia ei ole riittävästi. Neuvottelukunnan mukaan nyt tarvitaan toimia, jotta Suomessa voidaan tulevaisuudessakin olla ylpeitä kansainvälisesti arvostusta saaneesta varhaiskasvatusjärjestelmästä, jossa jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja niin äidit kuin isätkin voivat osallistua työelämään tasa-arvoisesti.
Pienten lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmän kehittämisen keskeisiä periaatteita Suomessa ovat olleet palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus, vaihtoehtojen luominen perheille ja palvelujen kohtuullinen hinta. Varhaiskasvatuksen kehittämiseksi tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma, jotta hajanainen tutkimuskenttä saadaan koordinoidusti tuottamaan tietoa niin varhaiskasvatuksen toteuttamisen kuin päätöksenteon tueksi.
Neuvottelukunnan julkaisuja sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa:
Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Loppuraportti varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työstä. (Selvityksiä 2007:72)
Varhaiskasvatuksen kehittämisen suuntaviivoja lähivuosille. Väliraportti neuvottelukunnan työstä. (Selvityksiä 2007:13)
Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa. (Selvityksiä 2007:62)
Perhepäivähoidon kehittämisen suuntia. (Selvityksiä 2007:5)
Varhaiskasvatustutkimus ja varhaiskasvatuksen kansainvälinen kehitys. (Selvityksiä 2007:6)
Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen. Nykytila ja kehittämistarpeet. (Selvityksiä 2007:7)
Selvitykset ovat luettavissa ministeriön verkkosivuilla www.stm.fi
Lisätietoja: ylitarkastaja Tarja Kahiluoto, puh. (09) 160 73227