Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys kokoaa toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan vahvistamiseen

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva rooli uusien hoitokäytäntöjen ja teknologioiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Tuore selvitys tarjoaa esimerkkejä hyvistä TKI-toimintamalleista.

Vaikuttava TKI-toiminta parantaa sote-palvelujen laatua, toimii alueellisena elinkeino- ja vetovoimatekijä sekä hillitsee sote-kustannusten kasvua. Selvityksen tuloksissa korostuvat kansallisen yhteistyön ja vuoropuhelun tarve sekä alueellinen strateginen koordinointi.

Konkreettisia esimerkkejä organisaatioiden hyödynnettäväksi

Selvitys nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä muun muassa TKI-toiminnan strategisesta laaja-alaisuudesta, sidosryhmien osallistamisesta, tulosten levittämisestä sekä hankerahoituksen tarjoamista kaupallistamismahdollisuuksista.

TKI-toiminnan selvityshanke käynnistyi edellisen hallituksen sote-uudistuksen aikana. Tarkoituksena oli kuvata maakuntien TKI-toiminnan järjestäytyminen ja rakenne. Selvityksessä kootut havainnot ja mallit ovat hyödynnettävissä myös Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa ja jo nyt sote-rakenteista riippumatta.

Selvitystyöhön on osallistunut laaja joukko kansallisia ja alueellisia sidosryhmiä ja työssä on tunnistettu kymmeniä hyviä TKI-toiminnan käytäntöjä.

Kansallista ja alueellista yhteistyötä on vahvistettava

Sote-alan TKI-toiminnasta vallitsee yhteisymmärrys eri sidosryhmien kesken, mutta toiminnan järjestäytyminen alueiden sisällä ja välillä on osoittautunut hankalaksi. Selvityksen mukaan investoinnit ja edellytykset TKI-toimintaan vaihtelevat eivätkä ohjaus ja kannusteet muodosta johdonmukaista kokonaisuutta.

Selvitys korostaa kansallisen poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä, jota tarvitaan TKI-toiminnan päämäärien kirkastamiseen. Selkeiden päämäärien ympärille voidaan rakentaa kansallista ohjausta sekä tiedolla johtamista ja toiminnan laadunhallintaa.

”TKI-toiminnan koordinaatioon ja suunnitteluun tarvitaan yhteisiä rakenteita sekä alueiden sisällä että niiden välillä. Panostus systemaattiseen vuoropuheluun vahvistaa hyvien käytäntöjen juurruttamista sekä innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä”, summaa selvityshankkeen johtaja Kalle Piirainen Forefront Oy:stä.

Hanke on toteutettu osana valtioneuvoston tutkimustoimintaa. Tutkimuksen toteuttivat Forefront Oy, MDI Public Oy ja NHG Consulting Oy.

Lisätietoja:

Vanhempi asiantuntija, dosentti Kalle A. Piirainen (hankkeen johtaja), 4FRONT Oy/LUT p. 040 5838348, [email protected]; neuvotteleva virkamies Saara Leppinen (hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja), p. 050 578 0629, [email protected]; Erityisasiantuntija Sonja Manssila, p. 02955 30534, [email protected]