Digitalisaation tavoitteena on elämäntilannelähtöinen sosiaaliturva
Sosiaaliturvakomitean kokouksen pääteemana oli 31.1.2022 sosiaaliturvan digitalisaatio pitkällä aikavälillä.
Sosiaaliturvan toimeenpanon ongelmiin vastaaminen edellyttää kokonaissuunnittelua, jossa tavoitteet asetetaan asiakkaan tarpeiden näkökulmasta ja jossa lainsäädäntöä, toimintamalleja ja tietojärjestelmiä kehitetään elämäntilannelähtöisesti. Sosiaaliturvakomitea on myös linjannut, että tulevaisuudessa sosiaaliturvan toimeenpanijat voisivat ennakoivasti tunnistaa henkilöiden palvelutarpeita ja pyrkiä kohdentamaan heille palveluja hyödyntämällä tietovarantoja ja data-analytiikkaa. Sosiaaliturvaetuuksien saaminen kuitenkin perustuisi ensisijaisesti sosiaaliturvan käyttäjän omaan aloitteellisuuteen.
”Nykyisin eri organisaatiot katsovat asiakkaiden tilanteita omista näkökulmistaan, johtuen osin heille asetetuista erilaisista tavoitteista. Toimijoilla on erilliset asiakirjamallit, tietorakenteet, sähköiset asiointipalvelut ja asiakasrekisterit. Samasta asiakkaasta kerätään tietoja eri paikoissa ja pahimmillaan tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.
Digitalisaation mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimeenpanon ohjausta. Tarvitaan hallintoa, ohjausta, asiakastietojen käsittelyä, tietopohjaa ja tietojärjestelmiä koskevaa uutta sääntelyä ja koordinointia. Digitalisaation tavoitteena tulee olla aidosti elämäntilannelähtöinen sosiaaliturva”, toteaa sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuutta ja digitalisaation hyödyntämistä selvittävän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Markku Heinäsenaho.
Tiedon sujuvalla liikkumisella on asiakkaan saaman palvelun laadun näkökulmasta keskeinen merkitys. Viranomaisten tietoaineistojen laadukas ja yhdenmukainen tiedonhallinta tukee hyvää hallintoa. Lainsäädäntö ei anna viranomaisille rajoittamatonta pääsyä toisen viranomaisen tietovarantoihin ja niissä oleviin tietoaineistoihin.
”Tulevaisuudessa meillä kenties on digitaalinen identiteetti tai ’lompakko’, jonka avulla käytämme eri viranomaispalveluita. EU- ja kansallista lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan muun muassa automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn hyödyntämisen osalta. Iso kysymys onkin, miten sosiaaliturvan asiakastietojen käsittelystä tulisi säätää?” kysyi hallintojaoston sihteeri, lakimies Teija Hautera esitellessään tiedonhallintaa ja tietosuojaa.
Sosiaaliturvakomitea keskusteli muun muassa yksilöiden välisistä eroista digitaidoissa ja teknologiaan suhtautumisessa sekä elämäntilanteiden tai vaikkapa sairauksien merkityksestä sähköisten palvelujen käyttötaidoissa ja -halussa. Tarvittaessa saatavan henkilökohtaisen neuvonnan merkitys nousi esiin monissa puheenvuoroissa.
”Digitalisaation tarkoituksena ei ole syrjäyttää ketään, vaan tarjota digitaalista palvelua sitä haluaville. Parhaassa tapauksessa näin tehostuu myös resurssien käyttö”, toteaa Markku Heinäsenaho.
Valmistelu jatkuu kolmen teeman parissa:
- Sosiaaliturvan toimeenpanon ja tiedonhallinnan kokonaissuunnittelu
- Proaktiivinen ohjaus ja neuvonta sekä ennakoiva resurssien kohdentaminen
- Elämäntilannelähtöiset sähköisen asioinnin palvelut
Lue lisää:
Lapset ja perheet sosiaaliturvauudistuksessa
Sosiaaliturvakomitea keskusteli lyhyesti myös lasten ja perheiden huomioimisesta sosiaaliturvauudistuksessa. Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmän työ käynnistyy 1.2.2022. Ryhmä alkaa selvittää lasten ja perheiden etuusjärjestelmän kokonaisuutta, mukaan lukien palveluita ja elatuslainsäädäntöä ja tuottaa komitealle tarvittavaa tietoa keskeisistä uudistustarpeista sekä mahdollisista ratkaisuehdotuksista. Samanaikaisesti toteutetaan Lasten osallisuus sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa -hanke, joka tuottaa lapsille tietoa sosiaaliturvauudistuksesta sekä kuulee ja osallistaa lapsia sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun.
Sosiaaliturvakomitea sai tilannekatsauksen selvitystyöhön, joka koskee sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja, kuten perustuloa, negatiivista tuloveroa, perustiliä, perusturvaetuuksien yhdistämistä ja syyperusteista järjestelmää. Selvitystyötä varten on perustettu työryhmä, jonka työ käynnistyi joulukuussa 2021. Vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat komitean työkokouksen aiheena 14.2.2022.
Lisäksi komitea keskusteli kevään 2022 työsuunnitelmasta ja vuonna 2023 julkaistavan välimietinnön rakenteesta (ks. Liite 3: DiaesitysFilen öppnas i en ny flik pdf 3.8MB ).
Komitean alustava työsuunnitelma, kevät 2022:
Työkokous 14.2.2022
- Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat
- Negatiivisen tuloveron kokeilu
- Asumisen tuet ja asuntopolitiikka, asumistuen yksilöllistäminen
- Haku- ja maksuajat
Kokous 21.3.2022
- Kannustinloukut
- Eri maiden työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistukset
- Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus
- Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokooste (STN-ohjelmat)
Työkokous 25.4.2022
- Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen (työttömyysturva, työkyvyttömyysetuudet ja toimeentulotuki)
- Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat
Kokous 23.5.2022
- Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen
- Toimeentulotuki perusturvan täydentäjänä
- Negatiivisen tuloveron kokeilu
Kokous 6.6.2022
- Työttömyysturva (osittaisen työskentelyn tukeminen, yrittäjyys)
- Etuus- ja palvelupolun toimimattomuus
Kokousmateriaali 31.1.2022:
- KokouskutsuFilen öppnas i en ny flik pdf 210kB
- Liite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (29.11.2021) Filen öppnas i en ny flik pdf 251kB
- Liite 2 Muistio: Sosiaaliturvan digitalisaation mahdollisuudet pitkällä aikavälillä Filen öppnas i en ny flik pdf 1.8MB
- Liite 3 DiaesitysFilen öppnas i en ny flik pdf 3.8MB
Lisätietoja:
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, pasi.moisio@thl.fi
Markku Heinäsenaho, tietohallintopäällikkö, p. 0295163158
Teija Hautera, lakimies, teija.hautera@kela.fi
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635
Pasi Moisiota ja Teija Hauteraa lukuun ottamatta sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi