Kansainvälinen ja EU-yhteistyö tasa-arvoasioissa
Sukupuolten tasa-arvo on yksi Suomen EU- ja ulkopolitiikan painopisteistä. Suomi edistää tasa-arvoa läpileikkaavasti eri politiikka-alueilla EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.
Suomen tasa-arvoyhteistyö Euroopan unionissa ja kansainvälisillä areenoilla perustuu Suomen pitkäaikaiseen ihmisoikeuspoliittiseen linjaan. Suomi painottaa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä ja puolustamista. Suomi vastustaa ihmisoikeuksien heikentämispyrkimyksiä.
Tasa-arvoyhteistyö Euroopan unionissa
EU:ssa tasa-arvoa edistetään ja syrjintää torjutaan lainsäädännöllä ja tasa-arvopolitiikalla. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen ovat unionin johtavia periaatteita. Ne on kirjattu Euroopan unionin perussopimuksiin.
EU:n tasa-arvodirektiivit ohjaavat kansallista lainsäädäntöä. Tasa-arvodirektiivit koskevat muun muassa työelämän tasa-arvoa, samapalkkaisuutta, äitiyden suojelua, vanhempainvapaita, sosiaaliturvaa, itsenäistä ammatinharjoittamista ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllä on tärkeä asema.
Keskeinen EU:n tasa-arvopolitiikkaa ohjaava väline on EU:n tasa-arvostrategia. Komission tasa-arvostrategian toimenpiteet perustuvat vuonna 2025 hyväksytyn naisten oikeuksien edistämissuunnitelman periaatteisiin. Tasa-arvon edistämistä unionin ulkoisessa toiminnassa ohjaa sukupuolten tasa-arvoa koskeva kolmas toimintasuunnitelma (GAP III).
EU myöntää rahoitusta tasa-arvohankkeille Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot –rahoitusohjelmasta (CERV). Suomessa ohjelman toimeenpanoa koordinoi oikeusministeriö, jonka ylläpitämä yhteyspiste tarjoaa lisätietoa ohjelmasta. Tasa-arvon edistämistä rahoitetaan myös EU:n rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+).
Vuonna 2028 alkavaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) valmistellaan parhaillaan.
EU:n toimielimistä tasa-arvoasioita käsitellään Euroopan komissiossa, neuvostossa ja parlamentissa. Neuvostossa tasa-arvoasiat kuuluvat työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asianeuvoston toimialaan. Komissiossa tasa-arvoasioita valmistelee puolestaan oikeusasioiden pääosastolla toimiva tasa-arvoyksikkö. Euroopan parlamentissa tasa-arvoasioita käsitellään erityisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.
EU:n tasa-arvopolitiikan valmistelua ja suunnittelua tukevat komission puheenjohtama ja jäsenmaista koostuva korkean tason virkamiestyöryhmä (HLG) sekä neuvoa-antava tasa-arvokomitea. Komiteassa on edustettuina myös järjestöjä.
Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävänä on auttaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään sukupuolten tasa-arvoa kaikessa poliittisessa päätöksenteossa sekä torjumaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Instituutti kerää tietoa EU-maiden tasa-arvotilanteesta, tiedottaa aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä aiheista ja lisää näin kansalaisten tietoisuutta tasa-arvosta.
EIGE, komissio ja EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisevat vertailevaa tietoa tasa-arvon tilasta EU-jäsenmaissa. EIGE julkaisee joka syksy tasa-arvoindeksin, jolla mitataan sukupuolten tasa-arvon toteutumista EU-tasolla ja jäsenmaissa. Komissio puolestaan kokoaa vuosittain EU-maiden tasa-arvokehitystä ja -toimia käsittelevän raportin. EU-jäsenmaissa asuvien kansalaisten käsityksiä ja asenteita sukupuolten tasa-arvosta mitataan osana eurobarometreja.
Englanninkielisiä tietolähteitä:
Tasa-arvo- ja HLBTI- yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvostossa
Pohjoismaiden hallitukset ovat tehneet yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yli 50 vuoden ajan. Yhteistyö on vuodesta 2020 lähtien sisältänyt myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaiset oikeudet. Pohjoismailla on tasa-arvoyhteistyötä myös Baltian maiden kanssa.
Pohjoismaiden tasa-arvoasioista vastaavat ministerit tapaavat vuosittain kokouksissa, joissa keskustellaan ajankohtaisista tasa-arvokysymyksistä. Lisäksi virkahenkilöt kokoontuvat säännöllisesti yhteisten tasa-arvo- ja HLBTI-yhteistyöohjelmien toteuttamiseksi.
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteita kuvataan tasa-arvo- ja HLBTI-asiain ministerineuvoston yhteistyöohjelmassa. Kaudella 2025–2030 tavoitteita on viisi:
- Tulevaisuuden työmarkkinoiden tulee edistää taloudellista tasa-arvoa Pohjoismaissa
- Pohjoismaisissa yhteiskunnissa ei saa esiintyä syrjintää, ja vallan ja vaikuttamisen jakauman on heijasteltava pohjoismaisten yhteiskuntien monimuotoisuutta
- Pohjoismaissa ei saa esiintyä sukupuolistunutta tai seksuaalista väkivaltaa eikä seksuaalista häirintää, ahdistelua tai vihaa
- Kaikkien pohjoismaalaisten on voitava elää omannäköistä elämää vailla sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien stereotyyppisten normien ja odotusten asettamia rajoituksia
- Terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun eriarvoisuutta on torjuttava ja ehkäistävä
Tasa-arvoministerit ovat lisäksi julkaisseet yhteisen julistuksen ja käynnistäneet Pushing for Progress -ohjelman sukupuolten tasa-arvoa vastustavan anti-gender-liikehdinnän torjumiseksi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimii tasa-arvotiedon keskus NIKK (Nordisk information för kunskap om kön). NIKK:in tehtävänä on koota ja levittää tietoa sukupuolten tasa-arvon ja sateenkaarioikeuksien edistämisen tueksi.
Ministerineuvosto tukee kansalaisjärjestöjä jakamalla vuosittain rahoitusta pohjoismaisiin tasa-arvo- ja HLBTI-hankkeisiin. Rahoitusta haetaan NIKK:in kautta.
YK ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen globaalisti
YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävä yleissopimus eli niin kutsuttu CEDAW-sopimus hyväksyttiin vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Sopimusta valvotaan kansallisten raporttien avulla. Yleissopimus on osa kansainvälistä ihmisoikeussopimusverkostoa. Se on ollut esikuvana myös Suomen tasa-arvolaille.
Yleissopimukseen hyväksyttiin vuonna 1999 lisäpöytäkirja, jolla henkilöille ja henkilöryhmille luodaan oikeus tehdä valituksia CEDAW-komitealle. Suomi ratifioi pöytäkirjan ensimmäisten valtioiden joukossa joulukuussa 2000.
Yksi keskeisistä tasa-arvoa koskevista kansainvälisistä asiakirjoista on Pekingin julistus ja toimintaohjelma, jotka hyväksyttiin YK:n neljännessä maailmankonferenssissa naisten aseman edistämiseksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Pekingin toimintaohjelman tavoitteet kansallisella tasolla.
Pekingin toimintaohjelman kolme pääperiaatetta ovat naisten aseman ja arvon vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eli huomioiminen kaikessa päätöksenteossa.
YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alainen naisten asemaa käsittelevä toimikunta (CSW) käsittelee vuosittain sukupuolten tasa-arvoon ja naisten asemaan liittyviä kysymyksiä YK-tasolla. Suomi osallistuu aktiivisesti toimikunnan työskentelyyn ja EU:n yhteisten kantojen muodostamiseen.
Tasa-arvotyö Euroopan neuvostossa
Euroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Järjestö perustettiin 1949 ja sillä on 47 jäsenvaltiota, eli se on esimerkiksi Euroopan unionia laajempi. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989.
Euroopan neuvostossa tasa-arvoasioita käsittelee tasa-arvokomissio (Gender Equality Commission eli GEC), jonka työskentelyyn Suomi osallistuu. Tasa-arvokomissio on yksi Euroopan neuvoston ministerikomitean alaisuudessa toimivista asiantuntijaryhmistä ja -komiteoista. Komissio suunnittelee, seuraa ja tukee Euroopan neuvoston ja jäsenmaiden työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia asioita käsitellään aihetta koskevassa asiantuntijakomiteassa (ADI-SOGIESC). Oikeusministeriö osallistuu komitean työskentelyyn.
Euroopan neuvoston tasa-arvostrategia vuosille 2024–2029 keskittyy kuuteen teemaan, muun muassa stereotypioiden ja seksismin ehkäisemiseen, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseen sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen globaalien ja geopoliittisten haasteiden keskellä.
Yksi merkittävistä saavutuksista Euroopan neuvoston tasa-arvotyössä on niin kutsuttu Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toteuttamista Suomessa koordinoi kansallinen NAPE-toimikunta.
Lisäksi Euroopan neuvosto tukee jäsenmaiden tasa-arvotyötä esimerkiksi antamalla suosituksia, joiden toimeenpanosta jäsenmaat raportoivat. Vuonna 2025 ministerikomitea antoi suosituksen intersukupuolisten ihmisten tasa-arvoisista oikeuksista, joka on ensimmäinen kattava kansainvälinen oikeudellinen väline intersukupuolisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
