Saarikko: Hyvät käytännöt auttavat ihmisiä pienin askelin
”Ihmiset pärjäävät paremmin arjessa ja hyvinvoinnin eroja väestöryhmien välillä voidaan vähentää joskus aika yksinkertaisilla keinoilla ja pieni askel kerrallaan. Joskus ihmiset tarvitsevat kanssakulkijaa ja enemmän tukea voidakseen ottaa vastuuta omista valinnoistaan. Ammattilaiset taas tarvitsevat työkaluja tukeakseen muutosta parempaan. Hyvistä käytännöistä hyötyvät sekä asiakas että ammattilainen”, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko puhuessaan Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 15. marraskuuta.
Hyviä käytäntöjä on levitetty osana kärkihanketta vuosina 2017–2018. Kärkihankkeeseen valikoitiin yhdeksän jo vaikuttavaksi todettua hyvää käytäntöä tai toimintamallia, jotka edistävät terveitä elintapoja ja mielenterveyttä sekä ehkäisevät kansansairauksia ja yksinäisyyttä. Ne haluttiin saada käyttöön mahdollisimman laajasti koko maassa.
”Hyvien käytäntöjen juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi on hyvässä vauhdissa, ja työ jatkuu hankekauden jälkeen. Erityisen hienoa on se, että valtakunnalliset järjestöt, säätiöt ja asiantuntijalaitokset ovat solmineet kumppanuuksia kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Voin ilokseni todeta, että jokainen kärkihankkeeseen valittu hyvä toimintatapa on saavuttanut tavoitteensa”, kiitteli Saarikko.
”Hyvät käytännöt toimivat riippumatta palvelurakenteesta. Tässä kärkihankkeessa on tehty työtä hyvin lähellä ihmisten arkea: on siis kyse soten sisällöistä. Siitä, miksi sote-uudistusta tehdään ja kenelle. On ollut sykähdyttävää tämän kärkihankkeen kautta paneutua soten sisältöihin rakenteita koskevien riitojen keskellä”, Saarikko tunnusti.
Kärkihankkeeseen valitut hyvät käytännöt lisäävät terveitä elämäntapoja, vahvistavat
mielenterveyttä ja torjuvat yksinäisyyttä. Tavoitteena on myös vähentää eriarvoisuutta. Hyviä käytäntöjä on pyritty suuntaamaan niin, että ne tavoittaisivat mahdollisimman hyvin ihmiset, joiden hyvinvointi tai terveys ovat keskimääräistä huonompia. Erityistä huomiota on kiinnitetty esimerkiksi työttömiin, pienituloisiin sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaisiin.
”Edellytykset mahdollisimman hyvään ja terveeseen elämään riippuvat pitkälti siitä, miten hyvin esimerkiksi työpaikat, oppilaitokset ja asuinalueet tukevat ihmisiä toimimaan oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Arkiympäristöjen pitäisi kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen ja antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen sekä lähiluonnosta ja
kulttuuriympäristöstä nauttimiseen. Niiden pitäisi olla viihtyisiä ja tukea yhteisöllisyyttä ja
mielenterveyttä. Hyvä arkiympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden laadukkaaseen ravitsemukseen terveyttä tukevien ruokavalintojen avulla sekä vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ihmisille ja heidän läheisilleen”, Saarikko listaa.
Saarikon mukaan hyvä käytäntöjä on kehitettävä edelleen siten, että ne tavoittaisivat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat ihmiset.
”Tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä haluan kannustaa siihen, että hyvät käytännöt tavoittaisivat erityisesti ne miehet ja pojat, joilla on paljon terveysriskejä. Tämä tavoite on kirjattu myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan”, Saarikko huomautti.
Lisätietoja:
Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 02951 63110
Neuvotteleva virkamies Meri Larivaara, p. 02951 63634 (hyvät käytännöt pysyvään käyttöön)