Sosiaaliturvakomitea työsti vaihtoehtoisten järjestämistapojen selvitystä ensimmäisen kerran

sosiaali- ja terveysministeriö

18.2.2022 12.52

Tiedote

Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 14.2.2022 keskustelemaan sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Keskusteluaiheena oli myös asumistuen kehittäminen.

Sosiaaliturvakomitea työsti selvitystä sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitettävänä ovat perustulo, negatiivinen tulovero, perustili, yksi perusturvaetuus ja osallistumistulo. Komitean keskustelu koski tässä vaiheessa sitä, millaiset vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallit valitaan selvitykseen ja mitkä olisivat tarkemmin arvioitavien mallien piirteet. Komitea ei vielä ottanut kantaa järjestämistapojen kannatettavuuteen eikä niiden hyviin tai huonoihin puoliin.

Osittainen perustulo ja negatiivinen tulovero

”Niin sanottu täysi perustulo tarkoittaa etuutta, joka korvaisi pitkälti kaikki muut etuudet. Suomessa on ehdotettu lähinnä osittaista perustuloa, joka korvaisi osan etuuksista, muttei esimerkiksi asumisen tukia ja toimeentulotukea. Perustulon rooli sosiaaliturvassa riippuu paljon sen tasosta. Suomalaisessa keskustelussa perustulon taso on vaihdellut 300 eurosta noin 1000 euroon. Valinnalla on paljon väliä esimerkiksi työnteon kannustimien kannalta. Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat tulovaikutuksiltaan ja logiikaltaan hyvin samanlaisia”, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Tervola toimii puheenjohtajana sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja selvittävässä työryhmässä.

Komitea keskusteli siitä, miten etuuden saajajoukko selvityksen perustulomallissa rajattaisiin: otettaisiinko esimerkiksi opiskelijat mukaan vai ei. Perustulon osalta päädyttiin mahdollisimman laajasti työikäiset huomioivaan malliin. Keskusteltiin myös siitä, millaiset etuuksien tasot selvitykseen valittaisiin ja päätettiin, että työryhmä simuloi komiteaa varten perustulomallin useammalla eri etuuden tasolla.

Yksi perusturvaetuus

”Yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen. Siihen syntyisi oikeus Suomessa työskentelyn tai asumisen perusteella. Etuus yhdistäisi osan nykyisistä perusturvaetuuksista. Tavoitteena olisi selkiyttää ja yksinkertaistaa etuusjärjestelmää, lisätä ymmärrettävyyttä, vähentää väliinputoamista sekä byrokratia- ja kannustinloukkuja ja palkita sanktioiden sijaan, kuten osallistumistulossa”, kertoo työryhmän jäsen, tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.

Komitea keskusteli siitä, millaisia erillisiä osia yhden perusturvaetuuden mallissa olisi sekä siitä, sisältyisikö malliin jonkinlainen osallistumislisä. Komitean jäsenet toivat esiin myös, että vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallien tulisi olla keskenään vertailtavia. Tätä helpottaisi esimerkiksi samoille saajaryhmille tehty mallinnus sekä samat etuuksien tasot eri vaihtoehdoissa.

Perustili

”Perustilimallissa jokaisella on henkilökohtainen laskennallinen etuustili, jonka saldoa nostetut etuudet vähentävät. Mallissamme perustili korvaisi nykyiset työttömyysetuudet, opintorahan ja aikuiskoulutustuen ja vuorottelukorvauksen. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään. Tili voisi mennä myös alijäämäiseksi. Perustilin mallinnus on hiukan erilainen kuin muiden vaihtoehtojen, sillä vaikutuksia täytyy seurata yli ajan”, toteaa työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Allan Seuri.

Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä toimii arvioitavien mallien vertailukohtana.

Asumistuen yksilöllistäminen olisi kallista

Yleistä asumistukea sai Suomessa vuonna 2021 hiukan alle 400.000 ruokakuntaa. Heistä yli 70% on yksinasujia ja opiskelijat ovat suurin saajaryhmä. Yleisessä asumistuessa on keskeistä ruokakunnan käsite. Ruokakunnan jokaisen jäsenen tulot vaikuttavat asumistuen määrään.

” Yleisen asumistuen yksilöllistäminen toisi tuen piiriin satojatuhansia uusia kotitalouksia ja menot kasvaisivat satoja miljoonia euroja. Yksilöllistäminen tasaisi tulonjakoa ja vähentäisi pienituloisuutta, mutta vaikutus olisi aika vähäinen.

Jos taas yksilöllistäminen haluttaisiin tehdä kustannusneutraalisti, keskimääräinen tuki laskisi huomattavasti. Tukieuroja siirtyisi erityisesti yksin asuvilta ja yksinhuoltajilta kotitalouksille, joissa vähintään kaksi aikuista. Tuet pienenisivät erityisesti alimmissa tuloluokissa, joten toimeentulotukimenot kasvaisivat voimakkaasti”, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.

”Opiskelijoiden asumisen tukemista kannattaa kehittää muilla keinoin kuin asumistuki suoraviivaisesti yksilöllistämällä. Myös velvoitteet perheessä ja parisuhteessa ovat muutoksessa. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa yleiseen käsitykseen ruokakunnan muodostumisesta”, totesi Horko.

Komitealle esiteltiin myös asuntopolitiikan päälinjauksia ja skenaarioita.

Tilannekatsaus haku- ja maksuajankohtia, perhekäsitteitä ja tulokäsitteitä koskeviin selvityksiin siirrettiin aikataulusyistä myöhempään ajankohtaan.

Komitean kokousmateriaali:

Lisätietoja:

sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, pasi.moisio@thl.fi
tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, jussi.tervola@thl.fi
tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen, paula.saikkonen@thl.fi
erityisasiantuntija Allan Seuri, allan.seuri@gov.fi
asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko, mikko.horko@gov.fi
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668 he-li.backman@gov.fi
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, liisa.siika-aho@gov.fi
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, tuulia.nieminen@gov.fi

Sosiaaliturvauudistus