Vapaaehtoiset koronavirusrokotukset myyntiluvallisilla rokotteilla aloitetaan sote-alan ammattilaisista
Valtioneuvosto on antanut 22. joulukuuta rokotusasetuksen, joka tarvitaan koronavirusrokotusten käynnistämiseksi Suomessa. Rokotuksissa käytetään Euroopan unionin myyntilupajärjestelmän mukaisesti myyntiluvan saaneita SARS-CoV-2 -rokotteita, kun niitä on saatu maahan. Asetus tulee voimaan 23. joulukuuta 2020. Rokotukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Suomi käynnistää vapaaehtoiset koronavirusrokotukset heti, kun se on teknisesti mahdollista. Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.
Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:
- covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;
- 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt;
- henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia;
- muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.
Rokotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitus ratkaisevat tarkemman rokotusjärjestyksen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmentää väestöryhmien tarkempaa jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.
Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen saa antaa pistoksena
vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja
tai kätilö.
Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa, kuten vankilat, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, valtion mielisairaalat ja valtion koulukodit.
Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen. Tässäkin tapauksessa covid-19-rokotteet ostaa ja maksaa valtio ja ne jaetaan korvauksetta kuntiin. Kunta voi sopia rokottamisesta työterveyshuollon kanssa, ja jakaa saamiaan rokotteita sen käyttöön. Myös työterveyshuollon on merkittävä rokottamista koskevat tiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota THL ylläpitää.
Rokotusta koskevat tiedot kootaan rokotusrekisteriin
Annetut rokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja.
Tiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
Rokotusasetus täsmentää valtioneuvoston 10. joulukuuta tekemää periaatepäätöstä Suomen COVID-19-rokotestrategiasta. Strategiassa on määritelty rokotusjärjestyksen pääperiaatteet.