Tampereen perhetukikeskus Päiväperho tarjoaa turvan päihdeongelmaisille vanhemmille
Perhetukikeskus Päiväperho Tampereella on Pohjoismaidenkin mitassa ainutlaatuinen: sen siipien suojista löytävät turvaa ja moniammatillista apua päihdeongelmien kanssa kamppailevat, pienten lasten tai lasta odottavat vanhemmat.
Heidi Laine tuli Päiväperhoon runsas kaksi vuotta sitten raskautensa alkuvaiheessa. Siihen asti hän oli saanut korvaushoitoa apteekkijakeluna. Päiväperhossa Laineelle kerrottiin, että äidin säännöllinen lääkitys on tärkeää vauvan kannalta.
Raskausaikana Lainetta painoi raskas syyllisyys siitä, mitä vahinkoa vauvalle on mahdollisesti aiheutunut hänen päihteiden käytöstään. Hän sai tietää, että vauvalle saattaa tulla syntymän jälkeen vieroitusoireita, jotka johtuvat raskausaikaisesta päihteiden käytöstä. Päiväperhon Kehräämössä voidaan saattaa loppuun sairaalassa aloitettu vauvan morfiinivieroitushoito.
”Minulle kerrottiin myös, millaisia vieroitusoireita vauvalla voi ilmetä, joten osasin itsekin erottaa, mitkä vaivat johtuivat niistä.”
Synnytyksen jälkeen Laine asui vauvansa kanssa Päiväperhossa puoli vuotta. Vauvan vieroituksen jälkeen he muuttivat yksikön perhekuntoutukseen. Siellä äiti sai opetella vauvan kanssa itsenäistä asumista turvallisesti, kun tuki oli lähellä saman katon alla.
Kokemusasiantuntijana Heidi Laine kiittelee Päiväperhon laaja-alaista asiantuntemusta. Hän on saanut täältä tukea ja apua äitiyteen, neuvolapalvelut ja opastusta lapsen hoitoon, mutta myös tukea omaan toipumiseen. Ja kaikki palvelut ovat saman katon alla.
”Olen saanut elämäni hallintaan kaikin tavoin. Täällä arvostetaan asiakkaita ja kuljetaan oikeasti rinnalla, eikä asiakkaan tarvitse lähteä moneen eri paikkaan palveluja hakemaan.”
Nyt Heidi Laineen suunnitelmissa on saattaa loppuun kesken olevat kosmetologiopinnot. Hän valmistuu lähiaikoina myös vertaisohjaajaksi ja haaveilee päihdetyön opintojen aloittamisesta.
Kohtaamispaikka kaikille
|
| Päiväperhon johtaja Timo Ahonen ja osastonhoitaja Anne Trygg ovat valmiita viemään LAPEn myötä ainutlaatuista Päiväperhon toimintamallia ja päihdeasian-tuntijuutta muihinkin Pirkanmaan kuntiin. |
Perhetukikeskuksen johtajan Timo Ahosen mukaan vuonna 2007 nykyiseen laajuuteensa toteutetun Päiväperhon suunnitelmissa oltiin aikaansa edellä, kun saman katon alle tuotiin niin lastensuojelu-, äitiys- ja neuvolapalvelut sekä päihdekuntoutuskin. Konsepti on osoittautunut hyvin onnistuneeksi.
”Olemme peräti Pohjoismaiden mitassa ainutlaatuinen siinä, että meillä on keskitetty niin paljon samoja palveluja samaan yksikköön ja että meillä on oma päihdeongelmiin erikoistunut äitiys- ja lastenneuvolakin.”
Päiväperhossa on myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Se on avoinna neljänä päivänä viikossa, ja sinne voi tulla anonyymisti ilman lähetettä missä kunnossa tahansa. Kohtaamispaikalla voi syödä lounaan ja keskustella halutessaan asioistaan työntekijöiden kanssa. Täällä voidaan myös antaa raskaana oleville korvaushoitoa ja tehdä puhallutuksia ja seuloja lastensuojelutyöntekijöiden lähettämille asiakkaille.
Lisäksi Päiväperhossa on kriisiosasto, jossa on neljä perhepaikkaa sekä perhekuntoutuspaikka kahdelle perheelle. Kriisiosastolle tullaan akuutissa tilanteessa esimerkiksi sosiaalipäivystyksen ohjaamana, ja sieltä voidaan siirtyä perhekuntoutukseen, jossa kuntoutusta jatketaan suunnitelmallisesti.
Päiväperhon äitiys- ja lastenneuvolassa työskennellään moniammatillisessa tiimissä, ja asiakkaat ohjautuvat sinne muun muassa kohtaamispaikan tai alueen neuvoloiden kautta.
Yhteistyöllä lisää palveluja
Osastonhoitaja Anna Tryggin mukaan neuvolan asiakkuuksissa on vuosittain 30-40 uutta raskautta, ja viime vuonna lapsia oli 127. Kohtaamispaikalla kävi lastensuojelun lähettämiä seula-asiakkaita 200, joiden lisäksi Päiväperhossa kävivät päivittäiset kohtaamispaikan asiakkaat.
Yleensä yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimii huume-, alkoholi- ja lääkepoliklinikka, mutta Tampereella Päiväperho korvaa sen ja toimii yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa.
”Ajatuksemme on, että nämä asiakkaat tarvitsevat poliklinikkakäyntejä tiiviimpää hoitoa”,Trygg kertoo.
Muiden yksikköjen työntekijät voivat konsultoida Päiväperhon terveydenhoitajia puhelimitse ongelmatilanteissa, ja tarvittaessa terveydenhoitaja voi lähteä mukaan päihdeongelmaisen perheen vastaanotolle.
Timo Ahonen toivoo, että LAPE-ohjelmassa tehtävän pilotin myötä Päiväperho löytäisi yhteistyökumppanikseen muutaman pienemmän kunnan Päiväperhon erityisosaamisen jakamiseksi maakunnallisesti.
OT-keskuksista vaativat erityistason palvelut
|
| Nanna Miettunen vakuuttaa, että LAPE-suunnitelmien toteuduttua asiakas tulee saamaan täsmälleen hänelle räätälöidyt palvelut. |
Pirkanmaan LAPE-alueen erityis- ja vaativimpien palvelujen sekä OT-keskustyön projektikoordinaattori Nanna Miettusen mukaan Päiväperho on hyvä esimerkki suunnitteilla olevien osaamis- ja tukikeskusten palvelutarjonnasta. OT-keskukset perustetaan viiden yliopistollisen sairaalan ympärille, ja ne tukevat perhekeskusten peruspalveluja sekä erityis- ja vaativien tasojen palveluja.
”OT-keskuksissa on kaikkein erityisin osaaminen ja tiivistynein asiantuntemus”, Miettunen lisää.
Erityisosaamista vaativien päihde- ja mielenterveyspalveluiden lisäksi OT-keskuksiin tulee vaativinta monialaista erityisosaamista edellyttävät erikoissairaanhoidon, vammaispalveluiden ja lastensuojelun palvelut, muun muassa oikeuspsykiatriset tutkimukset, vaativin psykiatrinen osastohoito (EVA), vaativimman lastensuojelun sijaishuollon moniammatilliset yksiköt, sekä vaativimmat maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten palvelut. Keskuksissa tehdään myös tutkimusta ja käytännönläheistä kehittämistyötä.
Asiakkaiden lisäksi keskukset palvelevat myös työntekijöitä, jotka saavat sekä konsultointitukea että tarvittaessa kentälle jalkautuvaa tukea.
”Monia OT-keskusten palveluja, kuten Päiväperhon neuvola-asiantuntijuutta, on tarkoituksenmukaisinta viedä perhekeskuksiin, josta asiakas saa käytännön perustuen arkeensa”, Miettunen painottaa.
OT-keskussuunnitelmat ovat Miettusen mukaan terveydenhuollon puolella huomattavasti pidemmällä kuin sosiaalihuollon puolella, jossa palveluiden porrastaminen perus-, erityis- ja OT-tasolle on parhaillaan työn alla.
”Näyttäisi siltä, että suurin tarve OT-keskuksen palveluille on silloin, kun ilmaantuu sellaisia uusia tilanteita ja ilmiöitä, joihin täytyy luoda uusi toimintamalli yhdistämällä eri alojen erityisosaamista ja tutkimustietoa.”
LAPEn tavoitteena on varmistaa asiakkaan tarvitsemien palvelujen oikea-aikaisuus sekä riittävä asiantuntijuus. Asiakkaan itsensä ei kuitenkaan Miettusen mukaan tarvitse huolehtia siitä, miltä tasolta oikeat palvelut tulevat.
”Asiakas on siellä eri kehätasojen keskellä, ja työntekijät varmistavat, että hänelle tuodaan sinne kaikki vaadittavat palvelut”, Miettunen vakuuttaa.
Teksti ja kuvat: Iita Kettunen
Hankkeen tavoitteena on, että tulevaisuudessa lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat alueellisen kokonaisuuden, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta, opetustoimea sekä kulttuuri-, vapaa-aika-, liikunta- ja nuorisopalveluja täydentävät kolmannen sektorin, seurakunnan ja yksityisen sektorin toimijat. Hankkeella pyritään vahvistamaan lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja, osallisuutta ja elämänhallintaa.
Pippuriin ovat sitoutuneet kaikki Pirkanmaan kunnat, MLL Hämeen piiri, MLL Tampereen osasto, Setlementti Tampere, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä Pikassos, ja kehittämistyöhön osallistuvat myös lukuisat muut järjestöt ja seurakunnat. Tutustu Pippuriin: Pirkanmaan PippuriLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Lue lisää LAPEsta: Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE