Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2019
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa budjettiesityksessään, että ministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2019 noin 14,97 miljardia euroa.
Se on noin 36,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin työllisyyden kasvusta.
STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa parannetaan adoptio- ja monikkoperheiden asemaa, parannetaan yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan sekä ehkäistään eriarvoistumista, kun vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkkeitä korotetaan.
Lisäksi STM:n talousarvioehdotuksessa monikkoperheiden isien isyysrahakautta pidennetään ja lasta yksin huoltavalle äidille annetaan oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, pidennetään adoptiovanhempainrahakautta sekä laajennetaan kansallista rokotusohjelmaa.
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun Suomeen perustetaan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoiva lupaviranomainen sekä uusi kansallinen lääkekehityskeskus.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 16 prosenttia.
Eriarvoistumista ehkäistään
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha ja erityishoitoraha korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä vähentää eriarvoisuutta. Päivärahat nousisivat 80,50 eurolla kuukaudessa. Tästä aiheutuvat kokonaiskustannukset valtiolle olisivat noin 18,9 miljoonaa euroa.
Nuorten ammatillisen kuntouksen kriteerejä lievennettäisiin. Lisäksi STM ehdottaa, että nuorelle maksettaisiin kuntoutusrahaa koko kuntoutuspäätöksen ajalta. Nämä tukisivat vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja työllisyyttä. STM ehdottaa myös, että lääkekorvausten vuosittaista omavastuurajaa alennettaisiin. Tämän vaikutus valtionosuuteen olisi 5 miljoonaa euroa. Lisäksi STM ehdottaa, että sairausvakuutuskorvauksen maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatkettaisiin vuoden 2022 loppuun.
Takuueläkkeen korottamiseen STM varaisi 10 miljoonaa euroa, minkä johdosta takuueläke nousisi arviolta 9 euroa kuukaudessa. STM arvioi, että takuueläkkeen korotus vähentäisi perustoimeentulotukimenoa noin 0,7 miljoonalla eurolla. Myös eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräistä päivärahaa korotettaisiin vastaavasti takuueläkkeen tasolle. Myös eläkkeen lepäämäänjättämisraja nousisi takuueläkkeen tasolle.
Eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 4,6 miljardia euroa.
Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan ja asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa uudistetaan
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että monikkoperheiden isille myönnettäisiin isyysraha pidennettynä ja että lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnettäisiin oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin. STM ehdottaa myös, että adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennettäisiin. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen nostoon STM ehdottaa 0,3 miljoonaa euroa.
Lisäksi STM ehdottaa, että sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että ansiotyönä ei pidetä kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Muutoksen johdosta vanhempainpäiväraha voitaisiin maksaa täysimääräisenä niiltä päiviltä kun vanhempi on luottamustehtävissä.
Lisäksi STM ehdottaa, että asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädäntöä uudistetaan siten, että Suomeen tulevilta työntekijöiltä ei enää edellytettäisi työsuhteen kestoa ja viikkotyöaikaa koskevien vaatimusten täyttämistä, vaan oikeus asumisperusteisiin etuuksiin syntyisi vähimmäisansioiden täyttymisen perusteella. Toisaalta ulkomailla työskentelevien tai asuvien henkilöiden oikeutta Suomen sosiaaliturvaan tiukennettaisiin. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan selkeytettäisiin.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan
STM ehdottaa, että vuodesta 2020 lähtien Kela toimisi sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palvelujen tuottajana. Tämä kaventaisi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointieroja sekä turvaisi hyvin toimivat ja yhdenvertaiset palvelut. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa YTHS:n muutoksen valmisteluun olisi varattu 3 miljoonaa euroa ja Kelan toimintakuluihin vajaa 1 miljoona euroa.
Turvakotipaikoille STM ehdottaa 2 miljoonan euron lisäystä vuoteen 2018 nähden. Näin ollen määräraha nousisi yhteensä 19,6 miljoonaan euroon. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ministeriö ehdottaa 3 miljoonan euron määrärahaa, mikä on sama kuin vuonna 2018. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan olisi niin ikään sama kuin vuonna 2018 eli noin 29 miljoonaa euroa.
Yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan helpotetaan
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan helpotettaisiin. STM ehdottaa, että työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että jos yrittäjän perheenjäsen on vakuuttanut itsensä virheellisesti palkansaajakassassa, hän voisi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tähän ministeriö ehdottaa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi työttömyysturvan sääntöjä lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi kehitettäisiin. Tähän työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen STM ehdottaa 20 miljoonaa euroa.
Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,36 miljardin määrärahoja. Se olisi 309 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Vähennys johtuu pääasiassa työttömyysasteen alenemisesta. Lisäksi STM ehdottaa, että palkkatuettua työtä rahoitetaan myös vuonna 2019 työttömyysetuusmäärärahoista ja työllisyysmäärärahoista.
Kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan
Kansallista rokotusohjelmaa uudistettaisiin, kun lasten influenssarokotuksia laajennettaisiin ja aikuisilla käytettävä rokote vaihdettaisiin tehokkaampaan valmisteeseen. Näihin uudistuksiin sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 4,8 miljoonaa euroa.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle STM ehdottaa yhteensä 40,8 miljoonan euron määrärahaa. Se olisi 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Lisäksi STM ehdottaa terveyden edistämisen määrärahaan 0,8 miljoonan euron korotusta. Tällä turvattaisiin terveyden edistämistä ja sosiaalialan kehittämistä sote-muutoksessa.
Suomeen perustetaan uusi lupaviranomainen ja lääkekehityskeskus
Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 3,4 miljoonaa euroa. Tästä 1,8 miljoonaa euroa olisi varattu kertaluonteisiin investointeihin. Uusi lupaviranomainen mahdollistaisi sen, enttä käyttöluvat sote-tietovarantoihin saisi yhdeltä luukulta ja että tietoja hyödynnettäisiin entistä paremmin sote-uudistuksessa.
Lisäksi STM ehdottaa uuden lääkekehityskeskuksen alkuvaiheen perustamiskustannuksiin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Kansallisen syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen toimintojen etenemisen varmistamiseksi ministeriö ehdottaa 4,2 miljoonaa euroa.
Toimenpiteillä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen Suomeen.
Muu tutkimus ja koulutus
Valtio rahoittaisi terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoista tutkimusta 21 miljoonalla eurolla ja korvaisi terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta 96 miljoonalla eurolla. STM ehdottaa, että molemmat säilyisivät suunnilleen edellisvuoden euromäärissä. Koulutuskorvausmäärärahassa on huomioitu 1,3 miljoonaa euroa erikoissosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja 0,5 miljoonaa euroa oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmääräämisen koulutukseen. Rikosasioiden sovitteluun ministeriö ehdottaa 0,15 miljoonan euron lisäystä.
Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisimmälle kansainväliselle terveyspoliittiselle kumppanille, WHO:lle, ministeriö ehdottaa korvamerkitsemättömänä vapaaehtoisrahoituksena 2,0 miljoonaa euroa.
Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea
Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 179,2 miljoonaa euroa. Se olisi 11,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.
Määrärahoista suuntautuisi 85,4 miljoonaa sotilasvammakorvauksiin, 38 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 9,5 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 38,4 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.
STM ehdottaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 6,6 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,3 miljoonaa euroa.
Asevelvollisuutta suorittaessa vammautuneelle sekä asevelvollisuutta suorittaessa kuolleen lähiomaiselle STM ehdottaa säädettäväksi uuden lisäkorvauksen. Uuden korvauksen kustannukset olisivat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Korvauksen kustannukset on varattu valtiovarainministeriön pääluokan momentille.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenisivat 11 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 152 miljoonaa euroa. Vähennys johtuisi tarvearvion muutoksesta ja siitä, että maatalousyrittäjien jaksamista tukevan hankkeen 1 miljoonan euron rahoitus päättyisi.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM ehdottaa vajaat 361,9 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha olisi 3,9 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2018 ja johtuisi tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.
Sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua ja maakuntien valmistelun tukemista uudella aikataululla. Ministeriön resursointi uudistuksen valmisteluun on vuoden 2018 tasolla. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön määrärahoihin, joita ministeriöt käyttävät yhteisesti.
Maakunta- ja sote-uudistuksen kansalliseen tukeen, julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen edellyttämiin ICT-investointeihin ministeriöt ehdottavat vuodelle 2019 yhteensä 213,0 miljoonan euron määrärahaa. Heti valinnanvapauslain hyväksymisen jälkeen käynnistetään valinnanvapauspilotit, joilla tuetaan valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Pilottien kokonaisrahoitus on 200 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Erityisavustaja Niina Perälä, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Kari Synberg, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Elina Das Bhowmik, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 0295 163 110 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
Osastopäällikkö Markku Tervahauta, p. 0295 163 167 (palvelut, hyvinvointi ja terveys, ympäristöterveys, STEA, veteraaniasiat)
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutusasiat)
Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
Johtaja Hannu Ijäs, p. 0295 163 248 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (asumiseen perustuva sosiaaliturva)
Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
Johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (rokotusohjelma, terveyden edistämisen määrärahat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet, työttömyysturva)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Erityisasiantuntija Taina Korpi , p. 0295 163 166 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
Finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, p. 0295163139 (sote-tiedon käyttölupaviranomainen)