Miten hyödyntää sote-alan digitalisaatiota tehokkaasti? – Käsikirja sote-toimijoille julkaistu

Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituminen etenee vauhdilla. Digitalisoinnin hyödyntämiseen on nyt julkaistu käsikirja, joka sisältää käytännön ratkaisuja sekä digiosaamisen lisäämiseen että organisointiin. Käsikirja on tarkoitettu hyvinvointialueiden johdolle, digitalisointiratkaisuista vastaaville, sote-oppilaitoksille ja sote-alan ammattilaisille.

Digitalisaation avulla pyritään vastaamaan alan haasteisiin - kuten henkilöstöpulaan - ja kehittämään palvelujärjestelmää. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen voi muuttaa rutiinityöt automaattisiksi taustatoiminnoiksi, jolloin henkilöstöä vapautuu muihin tehtäviin ja samalla kansalaiset saavat palvelut joustavasti ja paikasta riippumattomasti.

Digiosaaminen on avainasemassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut parantavat palvelujärjestelmän toimivuutta ja hillitsevät kustannusten kasvua, mutta vain silloin, kun niitä osataan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. 

Käsikirjaa varten kartoitettiin tämänhetkinen osaaminen ja henkilökunnan kokema osaamisvaje eri digitalisoinnin osa-alueissa. Näiden tietojen perusteella käsikirjaan koottiin tietoa niistä keinoista, joilla voidaan edistää digiosaamista sote-alalla ja joilla voidaan parantaa työyhteisöjen digiosaamista ja -toimintakulttuuria.

Selvityksen perusteella sote-henkilöstön digiosaamisen taso vaihtelee alueittain, yksilöittäin ja organisaatioittain. Erityisesti tekoälyosaamisen puute nousi esiin merkittävänä haasteena, vaikka aiheen koetaan olevan tärkeä. Myös perusdigitaidoissa havaittiin puutteita.

Käsikirja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja digiosaamisen vahvistamiseksi. Suositukset vaihtelevat verkostoitumisesta oppilaitosten kanssa digimentorijärjestelmän rakentamiseen, jossa teknologinen ja substanssiosaaminen yhdistyvät. Henkilöstöltä odotetaan myös aktiivisuutta oman osaamisensa kehittämisessä ja rohkeita aloitteita. 

Parhaat käytännöt ja suositukset koottu yhteen

Käsikirjaan on koottu osaamisen kehittämistä tukevia parhaita käytäntöjä sekä ehdotus osaamisen kehittämisen organisoinnista ja jatkotoimenpiteistä. 

Suositeltuja toimenpiteitä ovat muun muassa:

• Oppilaitosyhteistyön vahvistaminen: Hyvinvointialueiden verkostoituminen oppilaitosten kanssa niin kansallisesti kuin alueellisesti edistää osaamisen jakamista ja kehittämistä.
• Digiosaamisen johtaminen: Digiosaaminen täytyy huomioida osana muutos- ja työkykyjohtamista.
• Henkilöstön osallistaminen: Osallistava työkulttuuri vahvistaa sitoutumista ja innovaatioita.
• Vanhat prosessit romukoppaan: Digitalisoinnin organisoinnissa korostuu tarve uudistaa vanhoja toimintamalleja.

Käsikirjan suositusten avulla voidaan rakentaa digiosaamista, joka tukee alan tarpeita ja mahdollistaa digitalisaation hyötyjen täysimittaisen saavuttamisen.

• Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen Linkki toiselle sivustolle

Käsikirjalla on yhteys strategisiin ohjelmiin

Selvitys liittyy käynnissä olevaan Hyvän työn ohjelmaan, joka keskittyy muun muassa henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Käsikirja tukee näiden tavoitteiden saavuttamista tarjoamalla konkreettisia työkaluja digitalisaation hyödyntämiseen.

• Hyvän työn ohjelma

Käsikirjan ovat sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kirjoittaneet TtT, selvityshenkilö Merja Tepponen, TtT Outi Ahonen Laurea-ammattikorkeakoulusta ja YTT Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Lisätietoja

Selvityshenkilö Merja Tepponen, p.0400 655197, merja.tepponen@gmail.com 
Erityisasiantuntija Tia-Maria Kirkonpelto, p. 0295 163 264, tia-maria.kirkonpelto@gov.fi
Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, p. 0295 163  139, jukka.lahesmaa@gov.fi