Paperittomille henkilöille oikeus saada välttämättömiä terveydenhuollon palveluja
Hyvinvointialueiden on järjestettävä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille 1.1.2023 lähtien.
Lakimuutoksella turvataan nykyistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja kansallisen perustuslain velvoittama oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin. YK:n ihmisoikeussopimusten perusteella valtioilla on velvollisuus turvata oikeus terveyteen yhtäläisesti kaikille alueellaan oleville henkilöille.
Paperittomilla aikuisilla henkilöillä on oikeus saada tiettyjä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja kiireellisen hoidon lisäksi. Näiden tarpeen ja palvelujen välttämättömyyden arvioi aina terveydenhuollon ammattihenkilö potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella ottaen huomioon hänen terveydentilansa ja Suomessa oleskelunsa kesto.
Välttämättömäksi hoidoksi voidaan katsoa esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, tietyt pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät palvelut sekä tietyt tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito.
Paperittomilla alaikäisillä on oikeus saada terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niillä alaikäisillä, joilla on Suomessa kotikunta.
Hoitoa saavat henkilöt vastaavat ensisijaisesti itse kaikista hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Toissijaisesti valtio korvaa kustannukset asiakasmaksun ylittävältä osalta hyvinvointialueille.
Paperittomiksi henkilöiksi luetaan hyvin erilaissa tilanteissa olevia ihmisiä
Arvion mukaan Suomessa oleskelee noin 3 000–6 000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa henkilöä. Nämä henkilöt ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.
Lakimuutos koskee henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia sekä henkilöitä, jotka ovat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa. Lisäksi se koskee EU- tai ETA-valtion ja Sveitsin kansalaisia, joita ei ole vakuutettu toisessa EU-maassa tai joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä näiden perheenjäseniä.
Laki ei koske Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevia henkilöitä eikä henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen ilmeisenä tarkoituksenaan käyttää täällä terveyspalveluja.
Lisätietoja:
lakimies Marika Lahtivirta, [email protected]