Palvelusetelikokeilun ensimmäisessä väliarvioinnissa ei noussut esiin yllätyksiä
Kyselytutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat lääkäriaikojen saatavuutta ja henkilöstö arvioi valinnanvapauden vaikutuksia toistaiseksi vähäisiksi. Muutoksista pitää viestiä monipuolisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta kokeillaan nykyisen lainsäädännön rajoissa viidellä eri alueella. Kokeilut ovat alkaneet keväällä 2017 Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa. Kokeiluun kuuluvilla alueilla asuu yhteensä 336 000 asukasta, joista reilut 5,1 % on valinnut perustason sote-palveluiden tuottajaksi yksityisen sote-keskuksen. Kokeilut ovat keskenään erilaisia, samoin vaihtaneiden osuudet ovat alueilla erilaisia vaihdellen noin kolmesta prosentista 15 prosenttiin. Yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneiden lukumäärä kaikilla kokeilualueilla on jatkanut tasaista kasvua koko kokeiluajan.
Palvelusetelikokeilussa mukana olevat kaipaavat lisää tietoa käytännön asioista
Asukkaat kaipaavat lisää tietoa valinnanvapaudesta, valinnanvapauskokeiluun osallistuvista palveluntuottajista sekä käytännön tietoa valinnan tekemisestä. Tämä käy ilmi kyselyssä, jossa kartoitettiin palvelusetelikokeiluun osallistuvien alueiden asukkaiden tietämystä mahdollisuudestaan osallistua kokeiluun ja kokemuksia kokeilusta.
”Näyttää siltä, että monikanavaista asukasviestintää on syytä tehdä kattavasti. Viestintää ei voi olla liikaa”, toteaa hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Viime vuoden lopulla alueilla satunnaisotannalla tehtyyn asiakaskyselyyn vastasi yhteensä 1 648 kokeilualueille kuuluvaa kuntalaista ja henkilöstökyselyyn 184 kokeilualueiden työntekijää.
Kyselystä kävi ilmi, että naiset ja 25 - 64 -vuotiaat ovat vaihtaneet muita useammin yksityiselle palveluntuottajalle. Kokeilun mahdollistamaa valinnanvapautta hyödyntäneet suhtautuvat myös yleisesti myönteisemmin valinnanvapauteen osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen sijaan esimerkiksi pitkäaikaisilla sairauksilla tai viimeisten vuosien terveyskeskuskäyntien määrällä ei vaikuttaisi olevan tilastollista yhteyttä siirtymiseen yksityiselle palveluntuottajalle.
Asiakkaat arvostavat erityisesti lääkäriaikojen saatavuutta
Asiakaskyselyn perusteella asiakkaat ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen, henkilökohtaisten asiakastarpeidensa huomioimiseen ja sähköisten palveluiden tarjontaan. Yksityiselle palveluntuottajalle vaihdon tehneet asiakkaat ovat hieman kunnallisia palveluita käyttäviä tyytyväisempiä palveluiden saatavuuteen, mutta esimerkiksi henkilökohtaisten asiakastarpeiden huomioimisessa erot yksityisiä ja kunnallisia palveluntuottajia käyttävien välillä jäävät vähäisiksi.
Valinnanvapautta käyttäneiden asiakkaiden käynneistä on noin 76 % ollut lääkärikäyntejä ja 24 % sairaanhoitajan käyntejä. Hämeenlinnan ja Jyväskylän kokeiluissa palvelupakettiin on sisältynyt myös sosiaaliohjaus. Sosiaaliohjauksen käyntejä on ollut alle yksi prosentti kaikista käynneistä.
Lääkäriaikojen saatavuus onkin yksityisille palveluntuottajille vaihtaneilla yleisin syy tehdä palveluntuottajan valinta. Kyselyssä yksityisille palveluntuottajille valinnan tehneistä 80 prosenttia kertoi lääkäriaikojen saatavuuden olleen valintaan vaikuttanut päätöstekijä. Muita merkittäviä vaihdon syitä ovat hyvä hoidon laatu, aukioloajat sekä hyvä sijainti. Hoitohistorian tunteminen nykyisellä julkisella terveysasemalla on puolestaan yksi merkittävimmistä syistä olla vaihtamatta palveluntuottajaa.
Palvelusetelikokeiluun osallistuva henkilöstö arvioi valinnanvapauden vaikutuksia toistaiseksi vähäisiksi
Henkilöstökyselyssä kartoitettiin palvelusetelikokeiluun osallistuvien julkisten ja yksityisten terveysasemien henkilöstön näkemyksiä muun muassa työnkuvista, prosesseista, palveluiden laadusta sekä työhyvinvoinnista. Suuressa osassa kyselyn teemoja henkilöstö arvioi käynnissä olevan kokeilun merkityksen toistaiseksi vähäiseksi.
Henkilöstön näkemyksissä on selkeitä eroja sen mukaan, työskenteleekö henkilö julkisella vai yksityisellä terveysasemalla. Julkisella sektorilla työskentelevät arvioivat yleisesti sekä asioiden nykytilaa että valinnanvapauden vaikuttavuutta kriittisemmin. Moni yksityisellä terveysasemalla työskentelevä kokee valinnanvapauskokeilun monipuolistaneen heidän työnkuvaansa positiivisella tavalla: lähes 40 % vastaajista arvioi muutoksen positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi.
Järjestäjän ja tuottajan näkökulmista moni asia on toiminut hyvin, tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet haasteita
Haastattelujen perusteella yhteistyö järjestäjien ja palveluntuottajien kesken nähdään toimineen hyvin. Palveluntuottajat ovat olleet aktiivisesti mukana jo kokeilun sääntökirjojen laadinnassa, mikä on vahvistanut yhteistyötä.
Kaikilla kokeilualueilla on ollut ensimmäisen vuoden aikana merkittäviä haasteita tietojärjestelmien integraatioissa. Tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat tuottavat tällä hetkellä merkittävää lisätyötä, ja joissain tapauksissa käsin tehtävä tietojen siirtotyö voi aiheuttaa tietoturvariskejä.
”Tietojärjestelmien tiedettiin jo ennalta olevan se vaikein osuus. STM:n johdolla aloitettiin viime vuonna merkittävät tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet, joissa luodaan tulevaa valinnanvapautta tukevat järjestelmät. Kokeilut ovat pääsemässä yhä vahvemmin mukaan tähän kansalliseen kehittämistyöhön”, korostaa Vuokko Lehtimäki.
Asiakaspalautejärjestelmiä kehitetään koko ajan. Valintaportaalien nähdään toimineen hyvin. Tietojärjestelmien yhteen toimimattomuuden ohella integraatiota haastaa järjestäjien näkökulmasta myös julkisten ja yksityisten toimijoiden osin erilainen näkemys siinä, mikä on tiettyjen palveluiden sisältö. Tämä koskee esimerkiksi fysioterapiaa ja erityisesti sosiaaliohjausta ja sen laajuutta valinnanvapauskokeilussa.
Palvelusetelikokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun ja se on osa valtioneuvoston Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009) ja asiakasmaksulakia (734/1992). Tietoa kokeiluista kerätään koko ajan osana kokeilun arviointia. Tietoa eri näkökulmista analysoidaan ja julkaistaan kolmen kuukauden välein.
Lisätietoja:
Hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki STM, puh. 02951 63256, etunumi.sukunimi@stm.fi