Hyvinvointitalouden ja kestävyyden eri ulottuvuudet teemoina pyöreän pöydän keskusteluissa

Mitä on sosiaalinen kestävyys? Miten otamme tulevat sukupolvet huomioon päätöksenteossa? Miten väestörakenteen muutos vaikuttaa hoivatyöhön tulevaisuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin yhteistä näkemystä hyvinvointitalouteen liittyvissä pyöreän pöydän keskusteluissa loppuvuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämien tilaisuuksien tavoitteena oli rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten turvaamme nykyisille ja tuleville sukupolville kestävän hyvinvoinnin. Keskustelut jatkuvat vuoden 2025 puolella yhdessä sidosryhmien kanssa.

Kestävyyden ja hyvinvointitalouden teemat ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia myös kansainvälisesti. Työtä aiheen ympärillä tehdään muun muassa Maailman terveysjärjestössä (WHO) ja Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO). Tämä tukee hyvin Suomessa tehtävää työtä.

Miten ymmärrämme sosiaalisen kestävyyden?

Hyvinvointitaloutta ja kestävää kehitystä edistävässä poikkihallinnollisessa yhteistyössä on epäselvyyttä siitä, miten sosiaalinen kestävyys määritellään. Pyöreän pöydän keskustelussa pyrittiin rakentamaan yhteistä ymmärrystä sosiaalisen kestävyyden sisällöstä ja merkityksestä sekä yhteydestä muihin kestävyyden ulottuvuuksiin hyvinvointiyhteiskunnan perustana.

Tilaisuuteen osallistui edustajia lähes kaikista ministeriöistä. Tapaamisessa käytiin läpi eri hallinnonalojen esimerkkejä, yhteisiä liittymäpintoja ja näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen eri hallinnonalojen näkökulmista.

Keskustelussa päästiin hyvään alkuun, ja sitä päätettiin jatkaa vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa. Tuolloin on tarkoitus pohtia sosiaalisen kestävyyden osa-alueita kunkin hallinnonalan vinkkelistä.

Millaisia näkökulmia liittyy hoivan järjestämiseen tulevaisuudessa?

Tilaisuudessa tarkasteltiin mahdollisuuksia hoivan järjestämiseen ja rahoitukseen eri kulmilta katsottuna. Hoiva-sana määriteltiin keskustelussa laajasti eikä sillä tarkoitettu vain ikääntyneiden hoivaa. Keskustelussa painottuivat elinkaariajattelu, väestörakenteen muutos sekä tasa-arvoon liittyvät asiat.

Miten otamme tulevat sukupolvet huomioon päätöksenteossa ja kansalaisyhteiskunnassa? 

Joulukuisessa keskustelussa tavoiteltiin yhteistä ymmärrystä sille, että ne päätökset, jotka edistävät tulevien sukupolvien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta, ovat hyväksi myös nyt. Keskustelua jatketaan keväällä 2025 eri foorumeilla. Erityisen tärkeää on tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista tähän keskusteluun.

Emme tunne tulevien sukupolvien arkea emmekä heidän toiveitaan. Voimme kuitenkin pyrkiä turvaamaan heidän perusoikeutensa ja demokraattiset vaikutusmahdollisuutensa. Monilla mailla on jo käytössään erinomaisia keinoja arvioida pitkän aikavälin kehitystä ja tuoda tätä tietoa osaksi kansallista päätöksentekoa.

Taustalla pitkäjänteinen työ kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi

Kestävä hyvinvointi on mahdollista nykyisille ja tuleville sukupolville, kun meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miten kestävä yhteiskunta rakentuu. Olennaista on, että siirtymä kohti taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa tehdään oikeudenmukaisesti väestöryhmien ja sukupolvien välillä. Tämä edellyttää, että olemme määritelleet yhteiset tavoitteet, toimenpiteet ja toteutuskelpoisen aikataulun. Lisäksi tarvitsemme toimivat rakenteet yhteistyölle.

Hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti on toimeenpantu pitkään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Nyt toteutettu pyöreän pöydän keskustelusarja on luonnollinen jatkumo tälle työlle.

Hyviä esimerkkejä Suomen pitkäjänteisestä työstä on Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan edistäminen niin Maailman terveysjärjestössä (WHO) kuin Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajana vuonna 2006. Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019 hyvinvointitalous oli sosiaali- ja terveysministeriön pääteema. Tuolloin hyvinvointitaloudesta hyväksyttiin neuvoston päätelmät.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Riikka Pellikka, p. 0295 163 659
pääsihteeri Tuulia Rotko, p.0295 163 285