Valtioneuvosto hyväksyi tasa-arvopoliittisen selonteon

Valtioneuvosto hyväksyi 9. kesäkuuta 2022 tasa-arvopoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansallista ja kansainvälistä tasa-arvopolitiikkaa 2020-luvun loppuun saakka.

Selonteko koostuu seitsemästä hallituskauden yli ulottuvasta strategisesta tavoitteesta.

Tasa-arvokysymykset koskevat ihmisen koko elämänkaarta ja siten kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Selonteossa käsitellään muun muassa sukupuolistunutta väkivaltaa, valtaa, yhteiskunnallista osallistumista, taloudellista tasa-arvoa, hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä sekä hoivavastuun, koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaista jakautumista. Lisäksi täsmennetään Suomen roolia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä EU- ja kansainvälisillä areenoilla sekä käsitellään lainsäädännön, viranomaistoiminnan ja palveluiden kehittämistarpeita.

”Suomessa on rakenteellista eriarvoisuutta ja naisten ja tyttöjen asemassa edelleen huomattavia puutteita. Niiden kitkemiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita, joita tämä selonteko tarjoaa. Tulevat hallitukset määrittelevät toimenpiteensä siitä, miten kullakin hallituskaudella toimitaan, jotta pitkän ajan tasa-arvotavoitteiden saavuttaminen varmistetaan”, toteaa selonteon valmistelusta vastannut pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

Sukupuoli ei saa määrittää yksilön asemaa yhteiskunnassa

Tasa-arvopolitiikan yleisenä tavoitteena on, että sukupuoli tai muu yksilön taustaan liittyvä asia ei määritä hänen asemaansa tai mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että valta jakautuu tasapuolisesti ja että resurssit ja yhteiskunnan tuottama hyvinvointi jakautuvat ja hyödyttävät tasaveroisesti kaikkia sukupuolia. 

Selonteossa korostetaan julkisen vallan vastuuta sukupuolten tasa-arvon toteutumisen turvaamisessa. Lähtökohtana on sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla myös moni muu tekijä.

”Suomi pyrkii tasa-arvon kärkimaaksi, mikä edellyttää sitä, että Suomi tekee kaikkensa kansainvälisten tasa-arvo- ja ihmisoikeussitoumustensa täyttämiseksi ja sukupuolisyrjinnän estämiseksi”, Blomqvist jatkaa.

Muutokset tuovat haasteita sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle

Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten työn murros ja digitalisaatio, nostavat esiin uusia kysymyksiä. Myös erilaisilla kriiseillä, kuten terveydellisillä, taloudellisilla ja sotilaallisilla kriiseillä on tasa-arvovaikutuksia. Tavoitteiden asettelussa onkin pyritty ennakoi-maan yhteiskunnallisia muutoksia ja muutoksia toimintaympäristössä, ja erityisesti sitä, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon.  

Selonteossa painotetaan eri toimijoiden välisen vuoropuhelun, järjestelmällisen työn ja osapuolten sitoutumisen tärkeyttä tavoitteiden edistämiseen sekä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.  

Selonteko on järjestyksessään toinen. Valmistelun tueksi asetettiin asiantuntijoista ja eri ministeri-öiden virkakunnasta koostuva työryhmä Valmistelun kahdessa eri vaiheessa kuultiin kansalaisyhteiskuntaa. 

Selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Eduskuntakäsittelystä on tietoa eduskunnan verkkosivuilla.

Lisätietoja 

ministerin erityisavustaja Anna Abrahamsson, p. 02951 50029, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtaja Tanja Auvinen, tasa-arvoyksikkö, p. 02951 63715, etunimi.sukunimi@gov.fi