Suomi viidentenä EU-maiden tasa-arvovertailussa

Suomi on sijoittunut viidenneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa useilla eri osa-alueilla kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi kuudennen sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 28. lokakuuta 2021. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema, joka tänä vuonna on terveys, erityisesti koronan terveysvaikutukset, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. 

Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2019, vallan alueella käytetään suurimmaksi osaksi keskiarvoja vuosilta 2018–2020.

Kokonaisvertailussa nousu on voimakkainta vallan alueella ja taloudellisessa päätöksenteossa

Indeksin kokonaisluku EU:ssa on nyt tasan 68, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 0,6 pistettä ja 4,9 pistettä vuodesta 2010. Raportissa kiinnitetäänkin huomiota kehityksen hitauteen. Nykyisellä nopeudella tasa-arvon saavuttamisen arvioidaan kestävän lähes kolme sukupolvea. Koronpandemia ja sen kielteiset tasa-arvovaikutukset uhkaavat hidastaa vauhtia.

Korkeimmat pisteet EU:n yhteispisteissä ovat terveyden alueella (87,8) ja matalimmat vallan (55,0) ja tiedon (62,7) alueilla. Näistä taloudellisessa päätöksenteossa ja koulutuksen segregaatiossa pisteet ovat kaikkein matalimmat (48,8/54,1). Sukupuolen mukainen segregaatio on merkittävä ongelma EU:ssa sekä työmarkkinoilla että koulutuksessa. Koulutuksen osalta pisteet ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina, varsinkin segregaation osalta.

Eniten pisteet ovat nousseet vallankäytössä, edellisestä mittauksesta nousua on 1,9 pistettä ja vuodesta 2010 reilu 13 pistettä. Nousu vallan alueella vastaa lähes kahta kolmasosaa koko indeksin pisteiden noususta vuodesta 2010. Erityisen paljon tilanne on parantunut taloudellisessa päätöksenteossa.

Suomi EU:n keskiarvon yläpuolella

Suomen kokonaisteet ovat 75,3 ollen reilu seitsemän pistettä yli EU:n keskiarvon. Nousua viime vuodesta on 0,6 pistettä. Vuodesta 2010 indeksiluku on noussut 2,2 pisteellä. Suomi kuuluu EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta pisteet ovat nousseet EU:n keskiarvoa hitaammin.
 
Suurinta nousu myös Suomessa on vallan alueella, jonka tulos on nyt 74,3. Eroa edelliseen mittaukseen on 2,4 pistettä. Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa. Lyhyellä aikavälillä suurin nousu on ollut poliittisessa päätöksenteossa (6,5), pitkällä aikavälillä taloudellisessa (8,3). Nousua on tuonut naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 sekä hallituksessa.

Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä. Suomen korkeimmat pisteet ovat terveyden alueella 89,5 pistettä. 

Kärjessä vähän muutoksia – Alankomaat nousi kolmanneksi

Kolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Ranska on neljännellä sijalla ja Suomi viidennellä. Alankomaat ajoi Ranskan ja Suomen ohi kolmanneksi ja samalla pudotti nämä yhden sijan. Yhdeksän maata on yli 70 pisteen. Näistä ainoastaan Ruotsi sai yli 80 pistettä. 

Alankomaiden ja Ranskan pisteet ovat nousseet viime vuosina erityisesti päätöksenteon alueella, Ranskassa melkein 30 pistettä vuodesta 2010. Tähän keskeisenä syynä ovat Ranskassa sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa käytössä olevat kiintiöt. Alankomaiden pisteet nousivat viime vuodesta erityisesti taloudellisessa päätöksenteossa. 

Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä selkeitä eroja sukupuolten välillä

Tänä vuonna erityisteemana on terveys. Kokonaistuloksissa naiset raportoivat keskimäärin huonommasta terveydentilasta kuin miehet, mielenterveys mukaan lukien kaikissa ikäryhmissä. Naisista 66 % ja miehistä 71 % kertoo terveydentilansa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Naiset myös raportoivat alhaisemmasta psyykkisestä hyvinvoinnista riippumatta perheen kokoonpanosta, iästä, tuloista, syntymämaasta tai vammaisuudesta.

Terveyttä edistävässä käyttäytymisessä, kuten terveellisessä syömisessä ja liikunnassa, on pysyviä sukupuolten välisiä eroja; miehet esimerkiksi tupakoivat ja käyttävät enemmän alkoholia kuin naiset. Toisaalta miehet saavuttavat naisia useammin viikoittaisen liikuntatavoitteen. Käyttäytymismallit näkyvät jo nuoruudessa, ja miesten ja naisten välinen kuilu laajenee iän myötä. 

Koronapandemia heikentänyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta

Monet väestöryhmät, kuten yksinhuoltajat, iäkkäät ihmiset, maahanmuuttajat ja vammaiset, ja näissä ryhmissä erityisesti naiset, ovat suuremmassa riskissä jäädä syrjään terveydenhuollon palveluiden piiristä. Terveyspalveluiden saatavuutta voivat estää esimerkiksi kustannukset ja syrjinnän kokemukset. Suuret kustannukset ovat pääsyn esteenä etenkin 65-vuotiailla ja sitä vanhemman väestön parissa.

Koronapandemia on entisestään lisännyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden esteitä EU:ssa joko lääketieteellisten toimenpiteiden lykkäämisen tai tartunnan pelon vuoksi. Noin viidennekseltä on pandemian aikana jäänyt väliin hoito tai lääkärintarkastus. 

Miehillä suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin – naiset altistuvat taudille useammin

Miehillä on suurempi riski sairastua vakavaan tautiin ja heillä on suurempi riski kuolla tautiin. Naiset puolestaan altistuvat useammin koronatartunnalle ja työikäisten naisten koronatartunnat ovat yleisempiä verrattuna työikäisiin miehiin, mikä on liitetty naisten tekemään hoivatyöhön ja erityisesti työskentelyyn terveydenhuollossa.

Erityisesti hoitoalalla työskentelevillä on havaittu koronan vakavia vaikutuksia myös mielenterveyteen.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara, p. 02951 63205, etunimi.sukunimi@gov.fi