SOTE tekoälyn kokeiluista osa on jo valmiina laajamittaiseen käyttöön

Hyvinvointialueet toteuttivat vuoden 2025 aikana kymmenen tekoälyn kokeiluhanketta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulosten arviointi osoittaa, että osaa tekoälyratkaisuista voidaan hyödyntää jo nyt laajamittaisesti. Merkittävimmät sote-palveluja helpottavat tekoälyratkaisut vaativat kuitenkin vielä kehittelyä.

Kokeilujen perusteella voimme sanoa, että reaaliaikainen tulkkaus pitäisi saada laajamittaiseen käyttöön sote-palveluissa. Tähän on toimivia ratkaisuja, joihin sekä asiakkaat että ammattilaiset ovat tyytyväisiä. Jos ottaisimme reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen kattavasti käyttöön hyvinvointialueilla, voisimme saada jopa 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämä on todella paljon, kun tekoälytulkkauksen investointikulut ovat noin 2 miljoonaa euroa.

Niin ikään asiakas- ja potilaskirjausten tekemiseen tarkoitetut tekoälyratkaisut ovat niin hyviä, että ne voitaisiin lähiaikoina ottaa laajamittaiseen käyttöön. Kirjausten tekemiseen käytetään vuosittain työaikaa arviolta 2,5 miljardin euron arvosta. Tekoälyn käyttö kirjaamisessa voisi tuoda säästöjä satojen miljoonien eurojen luokkaa vuosittain. Ammattilaisten kokemukset tekoälyavusteisesta kirjaamisesta vaihtelevat. Osa työntekijöistä pitää tekoälyn tuesta kirjauksien tekemisessä kovasti eikä enää halua toimia ilman sitä. Osalla ammattilaista on kuitenkin huolia esimerkiksi siitä, jääkö jotain omassa ajatteluprosessissa tekemättä, kun tekoäly tukee kirjauksen laatimista.

Kokeiluhankkeet toteutettiin osana SOTE tekoälyn ekosysteemiä, ja sosiaali- ja terveysministeriö osallistui niiden rahoitukseen.

Kokeilujen jälkeen STM on käynnistänyt yhdessä Sitran kanssa tukipalvelun vauhdittamaan reaaliaikaisen tulkkauksen ja kirjaamisen sekä muiden tekoälypalveluiden käyttöönottoa. Tukipalvelusta hyvinvointialueet saavat neuvontaa, valmiita asiakirjapohjia ja määrittelyjä ratkaisujen hankintaan ja toteuttamiseen. 

Tekoälyn hyödyntäminen sote-palveluissa on vasta alkuvaiheessa, ja monet ratkaisut vaativat jatkokehitystä. Siinä tarvitaan ratkaisujen kehityksen lisäksi myös eettistä harkintaa: mitä asioita annamme tekoälyn tehdä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Kokeiluhankkeiden ja muun käynnissä olevan kehityksen perusteella merkittävimpiä lähiajan tekoälyn kehityskohteita on useita. Niitä ovat muun muassa asiakas- ja potilastietojen yhteenvetojen laatiminen, diagnostiikan tekoälyavusteinen tulkinta sekä hoitotarpeen ennustamiseen ja ennalta ehkäisyyn liittyvät tekoälyratkaisut.

SOTE tekoälyn ekosysteemissä laaditaan alan yhteistä pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmaan tuotetaan muun muassa erilaajuisia vaihtoehtoja sote-tekoälyn kehittämiseksi. Siinä myös käsitellään erilaisia tapoja ohjata kehitystä. Kehittämissuunnitelma toimii myös pohjana ehdotuksille seuraavaa hallitusohjelmaa varten.

Jukka Lähesmaa

Kirjoittaja on erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikössä, jossa hän koordinoi sote digitalisaatioon ja teknologiaan liittyviä TKI-asioita sekä miten ala synnyttää liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.