Tulevaisuuden työelämä: epävarmuutta ja suuria muutoksia

"Monet nykyisin itsestään selviltä tuntuvat asiat joudutaan jatkossa miettimään uudelleen, sillä työn tekemisen tapa on muuttumassa monin tavoin. Työsuojeluosaston strateginen suunnittelu -ryhmä herättelee ihmisiä pohtimaan, mitä meidän on tehtävä jo nyt pysyäksemme kehityksen mukana", sanoo ryhmää vetävä neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty muitakin tulevaisuuskatsauksia, mutta Työsuojeluosaston Työelämä 2025-selvityksessä asiaa tarkastellaan uudesta näkökulmasta.

"Me keskitymme työelämän muutoksiin ja niistä työsuojelulle ja työhyvinvoinnille aiheutuviin vaikutuksiin. Mitä paremmin ennakoinnissa onnistutaan, sitä helpompi meidän on toimia ajoissa. Tavoitteena on mahdollisimman laaja yksimielisyys siitä, miten työsuojelua pitää kehittää vastaamaan tuleviin muutoksiin."

Ajasta ja paikasta riippumaton työTietotekniikka on nopeassa tahdissa muuttanut työelämää, eikä vauhti osoita hidastumisen merkkejä. Mattila-Wiro näkee kehityksessä sekä mahdollisuuksia että uhkia.

"Ehkä selkein vaikutus työelämään on aika- ja paikkasidonnaisuuden katkeaminen. Ihmiset liikkuvat enemmän ja voivat tehdä työtä haluamassaan paikassa. Se sopii arvomaailmaan, jossa omia valinnanmahdollisuuksia ja vapaa-aikaa pidetään tärkeinä. Työsuojelun kannalta tilanne on kuitenkin haasteellinen."

Suurin teknisen kehityksen tuoma uhka on eriarvoistuminen. Kun erilaisia palveluja, laitteita ja ohjelmia tulee markkinoille koko ajan, kehityksen kyydissä pysyminen on vaikeaa.

"Teknologia lisää polarisaatiota. Osaajat pärjäävät, mutta osaamattomien tulevaisuus on epävarma. Ja vaikka uudet välineet ja ohjelmat helpottavat työntekoa, jatkuva opettelu aiheuttaa myös kuormitusta. Työturvallisuuslain säännös opetuksesta ja ohjauksesta työpaikalla saa lisää merkitystä."

Megatrendit muuttavat työelämääSuurista ja kaikkeen työntekoon vaikuttavista asioista Mattila-Wiro mainitsee ensimmäisenä ympäristöongelmat.

"Työllisyyden yhteydessä on totuttu puhumaan talouden aiheuttamista kriiseistä, mutta kriisin syynä saattaa olla myös ekokatastrofi. Koska sellainen voi kärjistyä äkillisesti, työsuojelun on kyettävä toimimaan nopeasti ja joustavasti. On myös selvää, että meiltä kaikilta vaaditaan kykyä kestää enemmän epävarmuutta."

Ympäristökysymyksissä ennakointia ei voi rajata suoraan Suomeen kohdistuviin vaikutuksiin. Esimerkiksi juomavesipulan paheneminen maapallon kuivilla alueilla voi johtaa siirtolaisuuteen, joka koskettaa koko kansainvälistä yhteisöä.

"Globalisaatio jatkuu ja kiihtyy muutenkin. Maiden rajat hämärtyvät ja ihmisten liikkuvuus lisääntyy. Monikulttuurisuudesta tulee työpaikoilla nykyistä tavallisempaa."

Väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoiman tarvetta ei meillä pystytä paikkaamaan vain maahanmuuttajilla, vaan apua on löydettävä myös kotimaasta. "Eläkkeellä olevat joutuvat väistämättä osallistumaan enemmän työelämään. Monet tekevät niin jo nyt, koska mahdollisuudet osa-aikaiseen ja kotona tehtävään työhön ovat parantuneet", Mattila-Wiro toteaa. Hänen mukaansa meillä on myös paljon vammaisia ja osatyökykyisiä ihmisiä, jotka sekä haluaisivat että pystyisivät tekemään töitä.

"Työtä pitää nykyistä enemmän sopeuttaa osatyökykyisille ihmisille. Työpaikoilta se vaatii konkreettisia ratkaisuja ja malleja."

Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, vastaavatko työelämän nykyiset rakenteet odotettavissa olevia muutoksia. Mattila-Wiron mielestä kaikilta osapuolilta vaaditaan kuitenkin luovuutta.

"Keväällä valmistuva selvitys viedään työsuojeluneuvottelukuntaan, jossa käsitellään muun muassa työsuojelua koskevat periaatekysymykset. Meillä on onneksi toimiva järjestelmä, joka antaa hyvät mahdollisuudet löytää asiassa yhteisymmärrys."

Teksti: Paula Mannonen