Lääkekorvausjärjestelmän uudistus jatkuu säästöistä huolimatta

"Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti maamme lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Rakennemuutosta koskeva esitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä", sanoo niin kutsuttua lääkekorvaustyöryhmää luotsaava ylijohtaja Outi Antila.

Viime marraskuussa asetettu lääkekorvaustyöryhmä joutui räätälöimään ehdotuksen hallitusneuvotteluissa sovittujen lääkekorvaussäästöjen toteuttamisesta nopeutetussa aikataulussa ennen rakennemuutosta koskevan toimeksiantonsa valmistumista.

"Säästöpaketti ei vaikuta koko järjestelmän uudistamiseen, vaan sen valmistelua jatketaan koko ajan. Kustannuksiakin katsotaan uudelleen rakennemuutoksen yhteydessä."

Valtion vuosittaisia lääkekorvausmenoja on tarkoitus pienentää ensi vuodesta lähtien 113 miljoonalla eurolla. Potilaiden kukkarossa työryhmän ehdotukset näkyisivät tavallisimmin alle kymmenen euron muutoksena vuodessa.

"Kahdelle kolmasosalle lääkkeiden käyttäjistä säästöjen vaikutus on alle kymmenen euron, ja 95 prosentilla muutos jää alle 50 euroon", Antila sanoo. Hän muistuttaa, että vaikka kyse on säästötoimesta, tulos on osalle potilaista plus-merkkinen. "Paljon lääkkeitä käyttävät ihmiset hyötyvät, sillä omavastuun ylärajaa ehdotetaan alennettavaksi 50 eurolla. Lääkkeiden tukkuhintojen viiden prosentin lasku taas hyödyttää kaikkia lääkkeiden ostajia."

Uusi peruskorvausprosentti on ehdotuksen mukaan 35 (ennen 42) ja uusi alemman erityiskorvausluokan prosentti 65 (ennen 72). Ylemmän erikoiskorvausluokan sadan prosentin taso pidetään ennallaan. Lääkkeiden korvausprosenttien alentaminen tuo säästöjä valtiolle.

Lääkekorvaustyöryhmän ehdotus tuo yli 50 euron vuosittaisen lisäkulun kahdelle prosentille lääkkeiden ostajista. Tähän joukkoon kuuluu erityisesti ihmisiä, joiden lääkkeet ovat kalliinpuoleisia, mutta eivät niin kalliita, että omavastuu ylittyisi.

Maksajien tulotasoa ei Antilan mukaan pysty ottamaan huomioon säästöpaketissa.
"Se olisi edellyttänyt tulosidonnaisen korvausjärjestelmän tai omavastuukaton luomista, mikä olisi tarkoittanut verotietojen selvittämistä apteekkiostosten yhteydessä. Tulosidonnaisuus vaatisi myös porrastuksia, jotka tuovat aina mukanaan myös tuloloukkuja ja väliinputoajia."

Työryhmän keskusteluissa oli eräänä vaihtoehtona se, että jokaisesta reseptistä pitäisi maksaa euromääräinen omavastuu. Tämän sijaan työryhmä päätyi ehdottamaan korvausten prosenttileikkauksia, koska se huomioi pienituloiset paremmin. Täydellistä ratkaisua ei kuitenkaan ole olemassa.

"Kaikki vaihtoehdot sisältävät ongelmia. Yritimme valita vähiten huonon mallin, Antila summaa leikkaamisen vaikeutta."

Lääkekorvausmenot ovat nyt noin kolme kertaa suuremmat kuin 20 vuotta sitten. Vaikka kasvu on tasoittunut 2000-luvulla tehtyjen muutosten, erityisesti lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän myötä, markkinoille tulee koko ajan uusia ja kalliimpia lääkkeitä.

Valtio rahoittaa nykyisistä 1,2 miljardin lääkekorvauskustannuksista puolet. Toinen puoli kertyy palkoista, eläkkeistä ja etuuksista kerättävillä sairausvakuutusmaksulla. Antila toteaa säästöpaketin muuttavan maksuosuuksia.

"Valtio säästää menoissa ja palkan- ja edunsaajilta kerättävä summa pysyy euromääräisesti ennallaan. Aiempi kustannusten tasajako muuttuu 47/53-maksusuhteeksi. Muutos on palkansaajajärjestöille sen verran merkittävä, että uudistus on tarkoitettu vain väliaikaiseksi."

Lääkekorvaustyöryhmässä on virastojen ja laitosten lisäksi mukana lääketeollisuuden, apteekkialan ja potilasjärjestöjen edustus. Ryhmä oli Antilan mukaan yksimielinen siitä, että leikattava summa jaetaan mahdollisimman tasaisesti eri maksajille.

"Korvausprosenttien aleneminen kirpaisee lääkkeiden ostajia ja tukkuhintojen lasku lääketeollisuutta ja apteekkeja. Pidimme tällaista mallia oikeudenmukaisimpana vaihtoehtona."

Toimittaja: Paula Mannonen