Kansallinen 6G-tiekartta viitoittaa matkaviestinteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 17.6.2025 6G-viestintäteknologioiden edistämisen työryhmän valmisteleman kansallisen 6G-tiekartan. Tiekartassa esitetään askelmerkit 2030-luvulle seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Suomen tavoitteena on pysyä matkaviestinverkkojen ja verkkoteknologioiden edelläkävijänä 2030-luvulla. Lisäksi tiekartassa asetetaan kuusi muuta tavoitetta:

• turvallisuus on sisäänrakennettu 6G-teknologiaan ja -sääntelyyn
• sääntely ja taajuuksien saatavuus tukevat 6G-palveluiden kehittämistä ja aikaista käyttöönottoa
• suomalaiset yritykset ovat merkittäviä toimijoita 6G:n eri sektoreilla
• Suomi vaikuttaa entistä aktiivisemmin kansainvälisessä 6G-standardointityössä
• Suomi pysyy kärkimaana 6G-teknologian tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovaatioissa
• 6G edistää kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta.

- Suomi on turvallisten ja luotettavien verkkoteknologioiden edelläkävijä ja julkaisemme 6G-tiekartan ensimmäisten maiden joukossa. Tiekartan avulla varmistamme, että pysymme kehityksen kärjessä ja luomme edellytyksiä kasvulle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Tiekartassa tunnistetaan painopisteet tavoitteiden saavuttamiseksi

6G-tiekartassa on nimetty neljä painopistettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaiselle painopisteelle on tunnistettu keskeisimmät askelmerkit vuosille 2025–2030. Vaikuttaminen EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla sekä ajantasainen kansallinen sääntely korostuvat kaikissa painopisteissä.

Tiekartan painopisteet ovat seuraavat:

1. Sääntely- ja taajuustyö

Kansainvälisten päätösten ja kansallisen taajuuksien saatavuuden tulee tukea sekä teknologian kehitystä että investointien suunnittelua. 6G:n käyttöönotto edellyttää myös oikein ajoitettuja linjauksia tulevista verkkotoimilupaehdoista. Taajuuksien toimiva jakaminen edellyttää tutkimuksia sekä uusia sääntely-, teknologia- ja standardointiratkaisuja.

2. Verkkoturvallisuus

6G:ssä turvallisuusvaatimusten tulee olla standardeihin sisäänrakennettuja suunnitteluvaiheesta lähtien (ns. secure-by-design-periaate). 6G:n strategisiin turvallisuusriskeihin vastataan ajantasaisella ja teknologisen kehityksen huomioivalla sääntelyllä. Riskienhallinnan tulisi olla ennakoivaa, jotta siihen liittyvät toimet eivät hidasta 6G:n käyttöönottoa.

3. Standardointi

Suomen tavoitteena on globaalien 6G-standardien luominen ja se, että suomalaisten yritysten ratkaisut päätyisivät näiden standardien teknologiavalinnoiksi. Avoimella kansainvälisellä standardointijärjestelmällä mahdollistetaan yritysten ja tutkimuslaitosten osallistuminen standardointityöhön. Viranomaisilta tarvitaan vahvempaa roolia eri toimijoiden työn koordinoimiseksi, minkä lisäksi yritysten tulee osallistua nykyistä kattavammin.

4. Tutkimus, koulutus ja innovaatio (TKI) -toiminta ja yritysten kilpailukyky

Suomen tavoitteena on houkutella investointeja 6G:n TKI-toimintaan, mikä vaatii panostuksia 6G-tutkimukseen ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee huolehtia myös siitä, että maassa on riittävästi monipuolista 6G-osaamista. Yritysten kilpailukykyä pitää vahvistaa esimerkiksi testiympäristöjen sekä investointeihin kannustavan verotuksen ja hanketukien avulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 10.5.2024 poikkihallinnollisen 6G-teknologioiden edistämisen työryhmän, joka laati 6G-tiekartan. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Business Finland, VTT, Nokia, Erillisverkot, FiCom, DNA, Telia, Elisa, Teknologiateollisuus, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Mitä seuraavaksi?

Tiekartan toimeenpanoa seurataan osana turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista (TUUTTI) -hanketta ja verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan työtä.

TUUTTI-hankkeessa muodostetaan Suomen viestintäverkkopolitiikan linjauksia vuoteen 2037 asti. Hankkeessa huomioidaan myös teknologinen kehitys ja maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutokset.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Kaisa Kopra, p. 0295 342 066, kaisa.kopra@gov.fi

viestintäneuvos Sini Wirén, p. 0295 342 532, sini.wiren@gov.fi 

ylitarkastaja Jaakko Laamanen, p. 0295 342 206, jaakko.laamanen@gov.fi