Perhevapaajärjestelmä kohti 2010-lukua

Pienten lasten vanhempien mahdollisuus perhevapaisiin on tärkeä osa suomalaista perhe- ja väestöpolitiikkaa. Vuoden 2010 alussa isyysvapaata pidennetään neljästä viikosta kuuteen. Nyt mietitään seuraavan hallituskauden vanhempainvapaaratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa valmistelutyötä varten vanhempainvapaatyöryhmän. "Esiin on noussut ainakin vanhempainvapaiden pidentäminen edelleen, mahdollisesti isille korvamerkityn vapaan kautta", kertoo työryhmän puheenjohtaja, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsen hyvinvointi on työryhmän keskeinen näkökulma. "Vanhempainvapaatyöryhmiähän on ollut vuosien varrella monia ja monenlaisia. Ero aikaisempiin työryhmiin verrattuna on lapsinäkökulman painottuminen työelämä- ja tasa-arvonäkökulman ohella", Aula kertoo työryhmän työn lähtökohdista. Toinen keskeinen ajatus on yhteisen vanhemmuuden vahvistaminen.

Työryhmässä tulevat lisäksi esille perhevapaiden vaikutus syntyvyyteen, imetyksen edistäminen sekä osa-aikaisen työnteon mahdollistaminen. Erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi monikkoperheiden asema, adoptiovanhemmuus, samaa sukupuolta olevien perheet ja yksinhuoltajat. Rahoituksessa pohditaan sekä kustannusten jakautumista mies- ja naisvaltaisille aloille että toisaalta valtion rahoitusosuutta suhteessa työnantajiin ja työntekijöihin.

Miten työryhmä aikoo lähestyä kysymystä lapsen hyvinvoinnista?

"Kuulemme kevään aikana asiantuntijoita ja tutkijoita siitä, miltä perhevapaajärjestelmä näyttää lasten varhaisten vuosien kehityksen näkökulmasta. Ovatko nykyiset vanhempainvapaat tarpeeksi pitkiä pienen lapsen kehityksen kannalta", Maria Kaisa Aula miettii.

"On hyvä tiedostaa, että asioilla voi olla jonkin verran erilaisia painotuksia, kun niitä katsotaan lapsen, isän tai äidin näkökulmasta. Kaikki näkökulmat olisi otettava huomioon, kun järjestelmää kehitetään", hän muistuttaa.

"Olisiko viisasta toimia niin, että mahdollisimman vähän alle yksivuotiaita tulee päiväkotiin. Lapset, jotka eivät osaa vielä kävellä eivätkä puhua, tarvitsevat paljon hoitajien aikaa ja ovat päiväkodeille haasteellisia hoidettavia", Aula toteaa.

Vanhempainvapaatyöryhmä aikoo hakea hyviä ajatuksia ja käytäntöjä ennen kaikkea muista Pohjoismaista. Niissä on pidennetty vanhempainvapaita ja toisaalta isille on korvamerkitty perhevapaisiin omia kiintiöjaksoja. Myös Saksassa ja Ranskassa on tehty äskettäin uusia linjauksia, joihin työryhmässä perehdytään.

Ruotsissa ansiosidonnainen vanhempainvapaakausi on puolitoista vuotta: ensimmäiset puoli vuotta äidille, toiset puoli vuotta kummalle vanhemmalle tahansa, ja viimeinen puoli vuotta isälle. Saadakseen viimeisen puolen vuoden osuuden ansiosidonnaista vapaata, vanhempainvapaan käyttäjän täytyy olla nimenomaan isä. Kaikkea vanhempainvapaata ei myöskään ole pakollista käyttää lapsen ensimmäisen puolentoista ikävuoden aikana, vaan vapaata voi jaksottaa niin, että sitä voi käyttää myöhemminkin.

Onko tämä myös Suomen perhevapaiden kehityssuunta?

"Minulla on sellainen tuntuma, että Suomessa käytössä olevaa 10 kuukauden vanhempainvapaata ei kovin helposti voida pilkkoa pienempiin jaksoihin, jotka olisivat korvamerkittyjä. Isän osuuden lisääminen pitäisi tehdä niin, että vanhempainvapaakautta pidennetään", Aula pohtii

"Mutta alamme nyt selvitellä näitä asioita. Varmasti nämä molemmat suunnat ovat tässä työssä esillä. Merkitystä on luonnollisesti sillä, mitä poliittiset päättäjät ja puolueet ajattelevat näistä asioista. Sitten on tietysti kysymys rahoituksesta, kuka tämän kaiken maksaa", hän naurahtaa.

Myös perhevapaajärjestelmän selkiyttämistä kaivataan. Vanhemmat kokevat erilaiset vapaat sekä niihin liittyvät etuudet ja oikeudet usein sekaviksi. Perhevapaajärjestelmän pitäminen joustavana aiheuttaa helposti jonkin verran monimutkaisuutta ja epäselvyyttä. Työryhmä kiinnittää työssään huomiota myös tähän ulottuvuuteen.

Varsinaista lainsäädäntötyötä työryhmä ei tee. Tarkoitus on hakea perhevapaajärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen suuntaviivoja ja yhteisymmärrystä laajapohjaisen kokoonpanon kautta.

Vanhempainvapaatyöryhmä jatkaa työtään keväällä 2010 kuulemalla asiantuntijoita ja perehtymällä aihepiirin keskeiseen tutkimustietoon. Kesäkauden aikana tehdään arviointia ja käydään keskustelua kehittämislinjoista. Syksyllä työryhmä työstää suosituksensa vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi.

STM:n lisäksi työryhmässä ovat edustajat hallituksen kahdesta politiikkaohjelmasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, työmarkkinoiden keskusjärjestöistä, valtion ja kuntien työmarkkinalaitoksista, Suomen Yrittäjistä sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta. Kansalaisjärjestöistä mukana ovat Pelastakaa Lapset, Väestöliitto ja Allianssi. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun.

Terhi Aalto

Vanhempainvapaatyöryhmä