Skip to content
Media

Talouskriisi on hidastanut terveysmenojen kasvua myös Suomessa

Ministry of Social Affairs and Health
Julkaisuajankohta 21.11.2013 7.11
Tiedote -

OECD-maissa terveysmenojen kasvu on hidastunut merkittävästi talouskriisin seurauksena, ja joka kolmannessa maassa terveysmenot laskivat vuosien 2009 ja 2011 välillä. Eniten menot laskivat talousvaikeuksista kärsineissä Kreikassa ja Irlannissa. Suomessakin terveysmenojen kasvuvauhti hidastui vuosina 2010 ja 2011. Suomen terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 % vuonna 2011, mikä on hieman alle OECD-maiden keskiarvon (9,3 %). Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi OECD:n julkaisemassa Health at a Glance -terveysraportissa, jossa vertaillaan yhteensä 34 maan terveydenhuoltoa, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja.

Terveydenhuollon resursseja ja henkilökuntaa on Suomessa saman verran kuin keskimäärin OECD-maissa. Tästä huolimatta Suomessa on OECD:n mukaan selvästi keskimääräistä pidemmät ei-kiireellisten kirurgisten toimenpiteiden jonotusajat, vaikka tilanne on selvästi parantunut vuonna 2005 voimaan astuneen hoitotakuun myötä. Toisaalta suomalainen terveydenhuolto toimii verrattain hyvin terveydenhuollon laatuosoittimien perusteella.

Kasvanut alkoholinkulutus haasteena

Suomi ja muut Pohjoismaat Tanskaa lukuun ottamatta ovat niitä harvoja OECD-maita, joissa myyntilukuihin perustuva alkoholinkulutus on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina Suomen kulutusluvut ovat tosin kääntyneet laskuun. Terveyskäyttäytymisen osalta raportti nostaa esille nuorten humalahakuisen juomisen, joka on Suomessa OECD:n keskiarvoon verrattuna varsin yleistä.

Myös ruokatottumuksissa on parantamisen varaa - vihannesten ja hedelmien syöminen on Suomessa vähäisempää kuin muissa OECD-maissa. Nuorten liikunnan suhteen Suomi pärjää vaihtelevasti. 11-vuotiaat suomalaiset ovat liikkujia aktiivisimmasta päästä, kun taas 15-vuotiaiden liikunta-aktiivisuus on OECD-maiden keskiarvon tasolla.

Uusia vertailutietoja terveydenhuollosta

Kahden vuoden välein julkaistavaan Health at a Glance -raporttiin on otettu tänä vuonna mukaan uusia tietoja. Esimerkiksi terveydenhuollon laatuosoittimien joukkoon on tullut tietoa antibioottien käytöstä. Antibiootteja määrätään Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta laajakirjoisia antibiootteja käytetään sitä vastoin hieman yli OECD:n keskiarvon. Uusia osoittimia ovat myös skitsofreniapotilaiden ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Näistä tietoja kykeni raportoimaan Suomen lisäksi vain kuusi muuta maata.

Elinajanodote kasvaa mutta sukupuolten välillä yhä suuria eroja

Suomessa vastasyntyneiden elinajanodote on 80,6 vuotta, mikä on puoli vuotta OECD:n keskiarvoa pidempi. Naiset sijoittuvat vertailussa huomattavasti miehiä paremmin. Suomalaisten naisten elinajanodote on 83,8 vuotta, mikä on vuotta korkeampi kuin OECD:n keskiarvo. Miesten elinajanodote on sen sijaan sama kuin OECD:n keskiarvo eli 77,3 vuotta.

Raportin mukaan Suomella näyttää olevan parantamisen varaa erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa, joissa Suomen kuolleisuusluvut ovat edelleen selvästi huonommat kuin valtaosassa OECD-maita. Sama koskee myös tapaturmaisia kuolemia . Sen sijaan imeväiskuolleisuus ja syöpäkuolleisuus ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. Suomessa on panostettu esimerkiksi rintasyövän torjuntaan, mikä näkyy korkeina seulontalukuina: yhteensä 86 prosenttia naisista osallistuu seulontaan, kun OECD-maiden keskiarvo on vain 64 prosenttia.

Lisätietoja

osastojohtaja Päivi Hämäläinen, THL.  p. 029524 7665
tutkimusprofessori Mika Gissler, THL. p. 029 524 7279
yksikön päällikkö Nina Knape, THL. 029 524 7683
ylitarkastaja Antti Alila, STM. p. 02951 63275



Muualla verkossa

OECD Health at a Glance

 

 

Back to top