Sosiaalipäivystys järjestetty suuressa osassa maata
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi, että sosiaalipäivystystoiminta on asianmukaisesti järjestetty koko maassa 1.1.2007 mennessä. Kiireellisissä tilanteissa, esimerkiksi lapsen jäätyä ilman hoivaa, sosiaalipalveluja on saatava ympäri vuorokauden. Päivystyksen järjestäminen koko maan kattavasti on yksi valtakunnallisen Sosiaalialan kehittämishankkeen keskeisistä tavoitteista.
Sosiaalipäivystys on asianmukaisesti järjestetty suurimmassa osassa Suomen kuntia. Kunnissa on selkeät järjestelyt siitä, miten sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. ”Kunnat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi ja myös nähneet sen tarpeen ja hyödyn, joka hyvin toimivasta sosiaalipäivystyksestä on. Kokemukset ovat olleet hyviä sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta,” ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Päivystys ei toimi ja aikataulutettu suunnitelma toiminnan järjestämiseksi puuttuu vielä 73 kunnasta. Näistä kunnista yli puolet on Varsinais-Suomessa. Keski-Pohjanmaalla ja Länsi-Pirkanmaalla käydään parhaillaan neuvotteluja päivystystoiminnan aloittamisesta. Myös Pohjois-Savossa on useita kuntia, joissa päivystystä ei ole järjestetty. ”Valitettavasti sosiaalipalvelu ei ole näiltä osin yhdenvertaisesti järjestetty koko maassa. Lääninhallitukset tekevät edelleen työtä asian korjaamiseksi,” Hujala toteaa.
Järjestämistavat vaihtelevat
Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke on muodostunut eräänlaiseksi valtakunnalliseksi pilotiksi. Kaakkois-Suomen päivystyshankkeen tutkija Arja-Tuulikki Wilen on tehnyt kuntien tueksi julkaisun, jossa kuvataan sosiaalipäivystyksen asiakasprosesseja ja toiminnan kehittämistä sekä annetaan näkökulmia toiminnan organisoinnissa ilmeneviin pulmiin.
Kaakkois-Suomen päivystysmallien lisäksi käytössä on monenlaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys. Tärkeää mallin valinnassa on paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen. Yleisimmin sosiaalipäivystys on järjestetty joillakin seuraavista tavoista:
- Sosiaalityöntekijät päivystävät aktiivityönä sosiaalipalveluja ympärivuorokauden tarjoavassa toimipisteessä, esimerkiksi erityisesti sosiaalipäivystystä varten perustetussa yksikössä, turvakodissa, lastensuojeluyksikössä tai kriisikeskuksen yhteydessä. Sosiaalipäivystys voi myös olla osa poliisilaitoksella työskentelevän sosiaalityöntekijän tehtäviä.
- Varallaoloon perustuvassa päivystyksessä sosiaalityöntekijät päivystävät puhelimen välityksellä. Työ muuttuu aktiivityöksi kun päivystäjä vastaa puhelimeen ja ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Päivystysrinki on usein monen kunnan yhteinen, jolloin kunnat jakavat päivystysviikot esimerkiksi asukasluvun mukaisessa suhteessa.
- Päivystys voi myös olla hoidettu niin että päivystäjinä toimivat työntekijät, jotka eivät ole toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia. Tämän rinnalla toimii järjestelmä, jolla tarvittaessa saadaan yhteys toimivaltaiseen sosiaaliviranomaiseen.
Kaikissa malleissa päivystäjien turvallisuuden takaamiseksi suositellaan Virve-käsipuhelimien käyttöä.
Asiakkaan pääsy palveluun
Järjestämistavan lisäksi kunnat tekevät omat ratkaisunsa siitä, tarjotaanko asiakkaille mahdollisuus hakeutua sosiaalipäivystykseen omatoimisesti. Sosiaalipäivystyksellä voi tällöin olla oma puhelinnumero, johon soittamalla saa apua päivystysaikana. Sen lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus saapua päivystyspisteeseen keskustelemaan avun tarpeestaan. Toinen vaihtoehto on, että yhteyden saa ainoastaan toisen viranomaisen välityksellä, esimerkiksi soittamalla hätäkeskukseen.
Julkaisu Sosiaalipäivystyksen kehittäminen. (STM. Selvityksiä 2006:64) löytyy osoitteesta www.stm.fi > julkaisut
Lisätietoja:
ylitarkastaja Anne Hujala, STM, puh. (09) 160 73907, 050 4101864
tutkija Arja-Tuulikki Wilen, Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke, puh. 044-7028731
Lisätietoja myös www.sosiaalihanke.fi > osahankkeet > sosiaalipäivystys
Läänikohtaisia tietoja antavat sosiaalitarkastajat:
Marja Kaasalainen, Etelä-Suomen lääninhallitus, puh. 0205 16 4029, 040 5583 343
Marjatta Aittolahti, Länsi-Suomen lääninhallitus, Tampere, puh. 0205 17 3632, 040 7766 710
Marita Beijar, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turku, puh. 0205 17 2034, 040 5802 134
Lea Liukku, Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasa, puh. 0205 17 6094
Aimo Hirsiaho, Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylä, puh. 0205 17 4245, 040 5201 136
Marita Uusitalo, Itä-Suomen lääninhallitus, puh. 020 516 7048, 040 572 3785
Maija Pelkonen, Oulun lääninhallitus, puh. 02051 78706, 0400 273 790
Eine Heikkinen, Lapin lääninhallitus, puh. 02051 77724, 040 7764545