Skip to content
Government and ministries Media

Saamelaiset tarvitsevat lisää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja

Ministry of Social Affairs and Health
16.5.2013 6.00
Tiedote -

Sämmiliih tarbâeh lase sämikielâlijd sosiaal- já tiervâsvuoâpalvâlusâid (pdf, 91 kB) Sämmla taarbe lââzz säämiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzziddf (pdf, 193 kB) Sápmelaat dárbbait lasi sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid (pdf, 91 kB)

Saamelaiset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia kuntien peruspalveluista. Erityisesti kyselyssä keskityttiin saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joita järjestetään Pohjois-Lapissa.

Lapin yliopiston toteuttamaan kyselyyn vastanneista saamelaisista noin puolet (55 prosenttia) oli tyytyväisiä terveyspalveluihin ja vain alle kolmannes (30 prosenttia) sosiaalipalveluihin. Kyselyn perusteella kuntakohtaiset erot ovat suuria. Myös pitkät etäisyydet ja julkisen liikenteen puute lisäsivät tyytymättömyyttä.

Lasten päivähoitoon ollaan tyytyväisiä

Saamelaiset ovat tyytyväisimpiä lasten päivähoitoon, jota on muihin palveluihin verrattuna hyvin saatavilla saamenkielellä. Myös yleislääkäripalveluihin oltiin varsin tyytyväisiä. Sen sijaan sosiaalityöhön ja vanhusten palveluihin oltiin tyytymättömiä. Kyselyyn vastanneet kokivat, että erityisesti vanhusten omakielisiä kotipalveluja on yhä liian vähän tarjolla.

Myös röntgen-, fysioterapia- ja mielenterveyspalveluihin pääseminen ja apteekkipalvelujen saaminen koettiin hankaliksi. Esimerkiksi saamenkielisiä mielenterveyspalveluja ei ole saatavilla, eikä alueella juurikaan ole erikoislääkäri- tai yksityislääkäripalveluja.

Kieli vaikuttaa palvelutyytyväisyyteen

Kyselyn perustella suomea arkikielenä puhuvat olivat tyytyväisimpiä ja kaksikieliset henkilöt tyytymättömimpiä palveluihin. Vain runsas kolmasosa (38 prosenttia) koki saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden hyväksi. Parhaiten on tarjolla lasten päivähoitoa ja kielipesätoimintaa sekä vanhusten kotiapua.

Perustuslaki on taannut saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin vuodesta 1995 alkaen.  Vuonna 2010 säädetty terveydenhuoltolaki takaa saamenkielisille oikeuden käyttää saamen kieltä terveyspalveluissa heidän kotiseutualueillaan. Palvelujen avulla saamelaisten elintasoa, hyvinvointia ja terveyttä on lisätty, mutta erityisesti saamenkielisiä lapsi- ja vanhuspalveluja sekä terapia- ja kuntoutuspalveluja tulee vielä kehittää. Vuodesta 2002 alkaen kunnille on myönnetty kohdennettua valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Lisätietoja

tutkija Lydia Heikkilä, Lapin yliopisto, p. 040 594 0559
professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto, p. 040 553 7498
tutkija Elsa Laiti-Hedemäki, Lapin yliopisto, p. 0400 35 1243
sosiaalineuvos Viveca Arrhenius, STM, 029516 3286
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 02951 63382

Faktalaatikko tutkimuksesta Tutkimuksessa tietoa kerättiin lomakekyselyn ja avaintoimijahaastattelujen avulla. Kyselyn vastaajista 82 prosenttia oli äidinkieleltään saamenkielisiä, kuusi prosenttia kaksikielisiä ja 11 prosenttia suomenkielisiä. Vastaajista arkikielenään saamea käytti 40 prosenttia, suomea 41 prosenttia ja molempia kieliä 18 prosenttia. Kyselyyn vastasi 118 henkilöä ja vastausprosentti oli 22. Lomakkeita jaettiin 80 prosentille saamelaisalueen kotitalouksien osoitteista. Avaintoimijahaastatteluihin osallistui seitsemän sosiaali- ja terveysalan toimijaa.
Liitteet Tutkimustulokset-diaesitys (pdf, 591 kB) Saamenkieliset tiedotteet

Muualla verkossa

Saamelaistutkimus (Lapin yliopisto)  

Back to top