Rahapeliongelmien ehkäisyä on vahvistettava
Koko suomalaisen rahapelijärjestelmän perustavoite on ehkäistä pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämisen koordinaatioryhmä valmistelee ja panee käytäntöön toimenpiteitä rahapelaamiseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Haittojen seurannan kohteena on koko rahapelikenttä ja kaikki sen toimijat - näistä keskeisimpinä peliluvan haltijat Veikkaus Oy, Fintoto Oy ja RAY. Vuonna 2005 suomalaiset kuluttivat näiden peleihin yhteensä 1 337 miljoonaa euroa.
Nuoret pelaavat lähes ilman valvontaa
Suomessa pelaamisen ikärajat ovat Euroopan alhaisimpia. Yli 15-vuotiaat saavat pelata raha-automaattipelejä, muissa peleissä ei ole lainkaan lakisääteisiä ikärajoja. Taloustutkimus Oy on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta nuorten rahapelaamista koskevan selvityksen, josta käy ilmi, että nuoret pelaavat paljon rahapelejä. 15 vuotta täyttäneistä reilut 60 prosenttia on pelannut rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. 14-vuotiaista yli puolet on oman ilmoituksensa mukaan pelannut rahapelejä ja tätä nuoremmistakin noin kolmasosa.
Nuorten pelaamista ei juurikaan valvota. Tutkimuksen mukaan huoltoasemilla, kioskeissa, kaupoissa ja ravintoloissa sijaitsevissa pelipaikoissa kysyttiin pelaajan ikää vain satunnaisesti. Yleisemmin ikää kysyttiin kioskeissa (10%) ja Suur-Helsingin alueella (21%). Alle 15-vuotiailta tai siltä näyttäviltä pelaajilta rahapelien pelaaminen kiellettiin vain 7 prosentilta. Noin viidesosassa pelipaikoista pelasi alle 15-vuotiaita tai siltä näyttäviä pelaajia, joista suurin osa pelasi rahapeliautomaatteja.
Kuntien valmiuksissa kehittämistarpeita
Suomessa pelitarjonta on runsasta, pelien saatavuus on hyvä ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. Ongelmapelaajien riskiryhmään kuuluu n. 65 000 henkilöä. Vastuu peliongelmaisten hoidosta on kunnilla. Taloustutkimus Oy:n sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin kuntien valmiuksia peliongelmaisten palveluissa ja hoidossa. Tulokset kertovat, että 46 prosentissa kunnista rahapeliongelmiin ei kiinnitetä erityistä huomiota. 34 prosentissa rahapeliongelmista on keskusteltu, mutta päätöksiä ei ole tehty. Vain 23 prosentissa kunnista rahapeliongelmiin puututaan joko hyvinvointiohjelmalla, tapaamisten ja hoidon yhteydessä tai muulla tavoin.
Taustaa
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on peliriippuvuuden vähentäminen, uuden teknologian mukanaan tuomien uusien riippuvuuksien tunnistamisen ja niiden hoidon parantamisen. Ehkäiseviä toimia kohdennetaan niin, että pelaamisen aloittamisikä nousee ja ongelmien kasautuminen vähenee.
Ministeriössä rahapelihaittojen seurantaan sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen liittyvät tehtävät on erotettu RAY:n ohjaukseen ja avustustoimintaan liittyvistä tehtävistä. Haittojen tutkimus, seuranta ja ehkäisyn kehittäminen on tämän vuoden alusta Stakesin tehtävä. Pääkaupungin sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on solmittu sopimus rahapelihaittoihin liittyvän osaamisen kehittämisestä palvelujärjestelmässämme. Lisäksi ministeriö on tämän vuoden alusta rahoittamassa Suomen Akatemian Päihteet ja Addiktio -tutkimusohjelmassa mukana olevaa rahapeliongelmiin liittyvää hanketta. Näillä lisäresursoinneilla pyritään rahapeliongelman parempaan hallintaan.
Lisätietoja antavat ylitarkastaja Kari Haavisto, (09) 160 74177 ja projektitutkija Mari Pajula,puh. 040 334 0675