STM ja THL tiedottavat
Suomessa koronasta johtuvan tehohoidon tarve selvässä laskussa

Kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 2.2. yhteensä 343 potilasta, kun 26.1. heitä oli 350. Teho-osastoilla oli 2.2. yhteensä 38 potilasta, kun viikko sitten teho-osastoilla oli yhteensä 48 potilasta. Viikolla 4 teho-osastoille tuli yhteensä 38 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien kahden viikon aikana heitä oli tullut 35–60. Erikoissairaanhoidossa tavanomaisilla vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 23 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 21 prosenttia.

Tautiin liittyviä kuolemia oli 2.2. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2012. Viimeisen kahden viikon aikana (19.1.–2.2.) ilmoitettiin yhteensä 250 menehtynyttä, joista 82 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.

Tartuntoja havaitaan paljon myös rokotetuilla henkilöillä, mutta rokotusten teho vakavaa tautia vastaan on edelleen erittäin hyvä. Kolmansien annosten ottamista suositellaan erityisesti 60 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville.

Suomessa 2.2. mennessä 18 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 84,7 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 55,3 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Viimeisen viikon aikana (27.1.–2.2.) kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut arviolta 3,9 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on jonkin verran hidastunut. 

Viikolla 4 tehtiin noin 139 000 laboratoriotestiä.  

30.–31.1.2022 kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä on kääntynyt laskuun usean viikon ajan jatkuneen nousevan trendin jälkeen. Viiden viimeisen mittauskerran perusteella koronaviruksen RNA:n määrän nousun havaittiin taittuneen suurimmalla osalla tutkituista jätevedenpuhdistamoista. Tartuntojen mahdollinen väheneminen ei näy heti jäteveden RNA-määrissä, sillä koronaviruksen RNA:ta tiedetään erittyvän ulosteisiin keskimäärin kolmen viikon ajan tartunnan jälkeen. 

Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät edelleen koko Suomessa.

Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot raportointisivustollaLink to an external websiteOpens in a new tab.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, etunimi.sukunimi@gov.fi
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, STM, etunimi.sukunimi@gov.fi
projektipäällikkö Anna Katz, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
johtava asiantuntija Mia Kontio, etunimi.sukunimi@thl.fi
ylilääkäri Otto Helve, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi
erikoistutkija Simopekka Vänskä, THL, etunimi.sukunimi@thl.fi

• Hybridistrategian seurantaraportit (THL)Link to an external websiteOpens in a new tab
• Covid-19-rokotusten edistyminen (THL) Link to an external websiteOpens in a new tab
• Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)Link to an external websiteOpens in a new tab
• Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) Link to an external websiteOpens in a new tab
• Koronatapaukset, sairaalahoidon tilanne ja kuolemat Link to an external websiteOpens in a new tab
• Koronavirus lukuina (HUS) Link to an external websiteOpens in a new tab
• Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:30) Link to an external websiteOpens in a new tab
• Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) Link to an external websiteOpens in a new tab
• Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla (Kuopion yliopistollinen sairaala)Link to an external websiteOpens in a new tab