Naisten viikoittainen kotityöaika yhdeksän tuntia miehiä pidempi
Tuore työelämätutkimus osoittaa, että naisten kokonaistyöajan, johon lasketaan ansio- ja kotityöt, olevan miesten vastaavaa pidempi. Erot näkyvät etenkin nuorten naisten kohdalla. Kotityön määrä ei vähene iän myötä. Niiden tekeminen kasvattaa eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä. Tutkimus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö – Äidit ja ikääntyvät julkaistiin maanantaina 8.1.2007 Helsingissä.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) yhteishanke on selvittänyt äitien ja ikääntyvien työtä ja ajankäyttöä eri elämänvaiheissa. Tutkimus perustuu STM:n Veto työelämään -ohjelman rahoittamaan projektiin "Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen".
Tutkimus käsittelee työn ja muun ajankäytön yhteensovittamista elämän eri vaiheissa. Tutkimuksesta selviää, että vaikka eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja ikääntyvillä työntekijöillä on muista maista poikkeavia ajankäytön ongelmia, jotka vaikuttavat työhön osallistumiseen.
Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen näyttää olevan haastavinta kahdessa elämänvaiheessa: perhettä perustettaessa ja eläkkeelle siirryttäessä. Lasten saanti muuttaa usein pysyvästi naisten ajankäyttöä, sillä alle kolmevuotiaista lapsista vain neljännes on kodin ulkopuolisessa hoidossa. Suomi eroaa muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa puolet ja Tanskassa kaksi kolmasosaa alle kolmivuotiaista on kodin ulkopuolella hoidossa.
Siinä missä miehet tekevät Euroopan unionin maissa kotityötä aiempaa enemmän, naisten kotityön määrä ei ole noussut viime vuosikymmeninä. Euroopassa pienten lasten vanhemmilla on vapaa-aikaa 5 tuntia vähemmän kuin muilla. Huomattavaa on, että Suomessa osa-aikaisten osuus työtä tekevistä on eurooppalaisesti verrattuna alhainen. Alle 30 tunnin työviikkoa tekevien osa-aikaisten osuus Suomessa on 18 prosenttia, joka on samansuuruinen kuin Espanjassa ja Italiassa. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa osa-aikaisten osuus on jopa 40 prosenttia tai enemmän.
Kotityötä tekevät siirtyvät myös helpommin eläkkeelle. Kotityön lisääntyminen 7 tunnilla viikossa kasvattaa eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä. Miesten kotityön määrä kasvaa suhteellisesti enemmän eläkkeelle siirryttäessä, kotityöllä onkin vaikutusta etenkin miesten eläkepäätöksiin.
Tutkimus osoittaa, että työviikon pituus säilyy samanlaisena yli elämänvaiheiden huolimatta siitä, että lasten ollessa pieniä myös isillä olisi tarve lyhyempään työviikkoon. Ikääntyneiden tarve lyhentää työviikkoa terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvistä syistä johtuen kasvaa. Työajan joustoille, työaikapankeille ja muille joustavan työajan järjestelmille on selvä tilaus.
Aineistot ja julkaisun tiedot
Tutkimus perustuu VETO-ohjelman rahoittamaan projektiin ”Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen”. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö – Äidit ja ikääntyvät on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja sarjassa (no 2007:73, Etla B-sarja 225). Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2000 ajankäyttöaineistoon, ja on ladattavissa STM:n internet-sivuilta http://www.stm.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola, ETLA, p. (09) 60990 246, GSM (0500) 543 138, [email protected]
Apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman, STM , p. (09) 160 73831, GSM 050 5599173