Ministeri Risikko: Lapsen etu on tärkein

"Lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Suomessa lastensuojeluasiat ovat salassa pidettäviä ja lapsen edun mukaista on, ettei hänen asioitaan käsitellä julkisuudessa", ministeri Risikko kertoo.

"Viime aikoina julkisuudessa olleessa tapauksessa ei ole tullut esiin viranomaistoiminnassa lainvastaisuuksia, joiden takia sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi aihetta ryhtyä toimenpiteisiin", sanoo ministeri Risikko.

Lastensuojelulain pääperiaatteet:
Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla, yhteiskunta auttaa tarvittaessa

Lastensuojelulain mukaan vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Jos vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtimaan kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuus on puuttua perheen tilanteeseen.

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Avohuollon tukitoimina voidaan järjestää esimerkiksi taloudellista tukea, terapiaa, loma- ja virkistystoimintaa, tukea koulunkäynnissä, lapsen kuntoutumista tukevaa hoitoa sekä koko perheen sijoittamista perhe- tai laitoshoitoon.

Välittömässä vaarassa oleva lapsi sijoitetaan kiireellisesti

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisesti sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti korkeintaan 30 päivän ajaksi. Päätöksen tekee kunnan sosiaalityöntekijä. Vanhemmilla on oikeus valittaa päätöksestä. Päätöstä voidaan jatkaa 30 vuorokautta, jos se on välttämätöntä lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi ja tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä. Lisäksi edellytetään, että sijoitus on edelleen lapsen edun mukainen.

Kiireellisen sijoituksen aikana lapsen tilanne ja hänen tarvitsemansa tukitoimet selvitetään perusteellisesti. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun järjestämiseksi tulee järjestää neuvotteluja, joihin voivat osallistua lapsi, vanhemmat, perheelle läheiset henkilöt sekä viranomais- ja muut yhteistyötahot.

Huostaanottoon turvaudutaan viimeisenä keinona

Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Ennen kuin huostaanottoon ryhdytään, tulee lapsen ja perheen tilannetta arvioida monipuolisesti. Ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sukulaisten ja muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Huostaanotto voidaan toteuttaa vain, jos se on lapsen edun mukainen. Päätöksen lapsen huostaanotosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Jos lapsen vanhemmat tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustavat huostaanottoa, päätöksen tekee tuomioistuin.

Lisätietoja

Ministeri Risikon erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. +358 9 160 74157
Kansliapäällikkö Kari Välimäki, puh. +358 9 160 73763
Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, puh. +358 9 160 73313
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, puh. +358 9 160 73773
Hallitussihteeri Lotta Silvennoinen, puh. +358 9 160 74358

Liitteet

Ministeri Risikko: Lapsen etu on tärkein (venäjänkielinen tiedote) (pdf, 100 kB) 

Muualla palvelussamme

Lastensuojelu