Ministeri Hyssälä EU-parlamentin kansanterveys- ja ympäristövaliokunnassa
EU:n perustamissopimus velvoittaa terveyden korkeatasoisesta suojelua yhteisön kaikissa politiikoissa. Velvoitetta on toteutettava entistä paremmin, koska se takaa unionin väestön paremman terveyden. Tätä taustaa vasten Suomi on ottanut ”Terveys kaikissa politiikoissa” puheenjohtajuusteemakseen, valotti peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Suomen EU-puheenjohtajakauden terveyspolitiikkaa Brysselissä. Hän puhui Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden (ENVI) valiokunnassa 13.9.2006:
Lissabonin strategiassa olemme asettaneet suuria tavoitteita. Jos haluamme Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän alueen, on välttämätöntä puuttua asioihin, jotka vähentävät työn tuottavuutta, heikentävät sosiaalista hyvinvointia ja aiheuttavat kustannuksia kansantalouksille. Väestön hyvä terveys on kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kivijalka.
Ennen muuta terveys on kuitenkin aineellisia tavoitteita tärkeämpi elämänarvo, kansalaistemme hyvinvoinnin lähde. Siksi se on saanut paikkansa perustamissopimuksessa. Kaikkien terveydestä on huolehdittava ikään, sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta.
Terveys kaikkiin politiikkoihin
Eurooppalaisten parempi terveys saavutetaan ensisijaisesti laaja-alaisella ehkäisevällä työllä. Sen tulee kohdistua kaiken ikäisiin ja erityisesti huonommassa asemassa olevien väestöryhmien olosuhteiden parantamiseen. Terveyteen vaikuttavat elintavat omaksutaan suurelta osin nuoruusvaiheessa. Haasteenamme ovatkin erityisesti lapset ja nuoret. Kysynkin, tukeeko eurooppalaisten lasten ja nuorten elinympäristö riittävästi terveen elämäntavan omaksumista?
Terveyssektorin yhteistyö muiden kanssa on ollut lähtökohtana myös muissa puheenjohtajuuskautemme päätapahtumissa kuten työ-, sosiaali- ja terveysministerien epävirallisessa kokouksessa heinäkuussa ja viime viikolla pidetyssä huumekokouksessa, jossa rakennettiin poliisi-, sosiaali- ja terveyssektoreiden yhteistyötä.
Suomen puheenjohtajuuskaudella käsiteltävistä terveyssektorin asioista
EU:n kansanterveysohjelma tulevalle 7-vuotiskaudelle uusitaan kuluvana syksynä. Lisäksi saadaan ensimmäinen tiedonanto yhteisön alkoholistrategiasta, joka on yksi tärkeimmistä poliittisista avauksista kansanterveyden alalla. Suomi tukee voimakkaasti kaikkia toimia, joiden avulla alkoholihaittoja vähennetään. Monissa maissa alkoholin kulutus ja sen haitat ovat kasvaneet. Eurooppa on eniten alkoholia kuluttava maanosa.
Suomen puheenjohtajuuskaudella jatketaan lintuinfluenssan torjuntaa ja varaudutaan influenssapandemiaan. Lisäksi käsittelyssä ovat lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvät lainsäädäntöhankkeet. Ministeri Hyssälä huomioi myös yhden EU-kansalaisten suurimmista kuolinsyistä eli tapaturmat ja niiden vähentämiseen tähtääviä toimia. Mielenterveys jäi vahvasti EU:n terveyspolitiikkaan Suomen edellisen puheenjohtajakauden jälkeen, ja siksi nyt odotetaan suurella mielenkiinnolla komission tulossa olevaa tiedonantoa mielenterveydestä.
Miniseri Hyssälä toi esille terveyspalveluiden liikkuvuuden, josta on käyty vilkasta keskustelua palveludirektiivin käsittelyn ympärillä. Sitä on jatkettava, jotta syntyy yhteinen näkemys yhteisötason tarpeellisista toimenpiteistä terveyspalvelujen tuottajien liikkuvuuden ja kansalaisten hoito-oikeuden turvaamiseksi. Komissio käynnistää avoimen kuulemisen antamalla lähiviikkoina tiedonannon siitä, miten yhteisön tulisi lainsäädännöllä vastata niihin kysymyksiin, joita yhteisön tuomioistuimen potilaiden liikkuvuutta koskevat päätökset ovat nostaneet esille.
Lisätietoja antavat
tiedottaja Heini Utunen +358 50 5970931
johtaja Tapani Melkas +358 50 5535533