Asetus sitoo kunnat parantamaan nuorten ehkäiseviä mielenterveyspalveluja
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa toteaa, että viimeaikaisessa keskustelussa mielenterveyspalveluista ei ole otettu riittävästi huomioon mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Varhainen puuttuminen ongelmiin ja niiden kasautumisen estäminen ovat Kolimaan mielestä parhaita tapoja tarttua mielenterveysongelmiin. Ne ovat myös kustannustehokkaimpia tapoja auttaa.
"Asetuksella on säädetty kunnille sitovat velvoitteet lasten, nuorten ja perheiden terveystarkastusten ja -neuvonnan järjestämisestä ja sisällöstä. Aiemmin näitä suositeltiin, mutta riittämättömin tuloksin. Tarvittiin velvoittavaa asetusta. Tavoitteena on varmistaa matalan kynnyksen palvelujen saatavuus asiakasta läheltä."
Miten uusi asetus näkyy konkreettisesti perheiden arjessa?"Kunnat järjestävät ensi vuoden alusta koko maassa laajat, koko perheen tarkastukset odotusaikana, ennen kouluikää ja peruskoulun aikana. Vähintään ensimmäistä lastaan odottaville perheille on järjestettävä perhevalmennusta ja kotikäynti. Lisäksi terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarpeet on selvitettävä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on seurattava kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta säännöllisesti joka kolmas vuosi. Todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain", Kolimaa luettelee.
"Laajojen terveystarkastusten keskeisenä tarkoituksena on kiinnittää huomiota lapsen lisäksi vanhempien tuen tarpeisiin. Tärkeä on myös 8. luokalla tehtävä laaja terveystarkastus, jossa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet jatko-opiskelun ja ammatinvalinnan kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet."
Kolimaa painottaa, että asetuksessa velvoitetaan ottamaan huomioon lasten ja nuorten kehitysympäristö sekä perheiden mielipiteet, tunnistamaan erityisen tuen tarpeet sekä järjestämään tarvittava tuki.
"Huomionarvoista on myös positiivinen diskriminaatio eli asetuksessa rohkaistaan antamaan tukea sitä eniten tarvitseville", Kolimaa lisää.
Miten asetus sitten tukee mielenterveyden hoitoa?Maire Kolimaa ottaa esille suoran lainauksen asetuksen perustelumuistiosta: "Uudessa asetuksessa lähtökohtana on terveyskäsitys, johon sisältyy aina myös mielenterveys. Vastaavasti terveyden edistämiseen sisältyy aina myös mielenterveyden edistäminen."
"Asetuksen myötä kuntien toiminnassa edistetään lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä, tunnistetaan siihen liittyviä pulmia ja annetaan tarvittavaa tukea tai ohjataan jatkohoitoon. Opiskeluterveydenhuollossa (lukioikäisistä eteenpäin) mielenterveyspalveluihin sisältyy mielenterveysongelmien mielenterveyshäiriöiden varhaisen toteamisen lisäksi hoito. Huomiota on kiinnitettävä myös kiusaamiseen ja väkivaltaan eli mielenterveyttä horjuttaviin tekijöihin", Kolimaa konkretisoi.
"Asetus on tullut voimaan jo 2009, mutta määräaikaisten terveystarkastusten järjestämiseen on annettu siirtymäaikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset pitää hoitaa asetuksen mukaisesti vuodesta 2011 lähtien. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Aluehallintovirasto seuraavat kehitystä."
Jos nyt kunnille ladataan lisää palveluvelvoitteita niin miten kunnat siitä selviävät vai jääkö asetus kuolleeksi kirjaimeksi?"Kunnat saavat yhteensä tämän ja ensi vuoden aikana 18,5 miljoonaa euroa valtionosuuksia asetuksen toimeenpanon aiheuttamiin lisäkustannuksiin," Kolimaa kertoo.
"Kustannusarvio on tullut kunnilta, ja laskelmissa on otettu huomioon muun muassa lisähenkilöstön rekrytointitarpeet."
Jos nyt satsataan ennalta ehkäisyyn, niin miten se auttaa palveluja tarvitsevia?Kolimaa toteaa, ettei palvelujen kehittämistäkään ole unohdettu.
"Terveydenhuoltolakiesityksessä täsmennetään, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on järjestettävä kolmessa kuukaudessa 23 vuotta nuoremmille henkilöille. Ikärajat ovat vaihdelleet 16-23 vuoden välillä sairaanhoitopiireittäin. Lasten ja nuorten psykiatrien suositusten mukaan päädyttiin 23 ikävuoteen."
"Myös Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) mielenterveyspalvelujen kehittäminen on ollut tärkeällä sijalla. Kaste-ohjelman kautta on ohjattu 28 miljoonaa euroa valtionavustusta lasten ja nuorten palvelusektorin uudistamiseen", Kolimaa kertoo.
"Hankkeiden tuella nivotaan yhteen lapsen kehitystä tukevat palvelut yli nykyisten sektorirajojen, kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimen. Erityispalvelut, kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat nivotaan tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Lisäksi palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin: kotiin, päivähoitoon, kouluun, vapaa-ajan toimintaan. Samalla puretaan laitoskeskeisyyttä. Kokemukset useissa hankkeissa ovat lupaavia. Nyt vaaditaan rohkeutta ottaa näistä palvelumalleista oppia ja tehdä niistä pysyviä käytäntöjä."
Kolimaa muistuttaa myös suunnitteilla olevasta kokeilusta, jossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mallilla tuotetut opiskeluterveydenhuollon palvelut laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita joillakin paikkakunnilla.
Tero Manninen