Sosiaali- ja terveysala saa yhteisen eettisen neuvottelukunnan

"Erona on, että sosiaalihuollossa näkökulma on usein laajempi kuin terveydenhuollossa. Terveydenhuollon etiikassa näkökulmana on potilaan etu ja hyvä hoito. Sosiaalihuollon eettiset kysymykset liittyvät yksilön tilanteen lisäksi usein perheen tilanteeseen, asumiseen, työhön ja elämänhallintaan", Pihlainen vertaa.

Esimerkiksi lastensuojeluasioissa ei riitä, että katsotaan lapsen etua vaan on tarkasteltava koko perheen hyvinvointia. Toimeentuloasioissa on perheen keskeisiä elatusvelvollisuuksia. Terveysalalla potilaan hoitoon kuuluvat tietysti potilaan omaiset ja läheiset, mutta jos potilas niin haluaa, hänen asioistaan ei kerrota edes hänen perheelleen.

ETENE on käsitellyt tähän asti vain terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tulossa ovat lakimuutokset, joilla ETENE:n toiminta laajennetaan koskemaan myös sosiaalihuollon asiakkaita ja toimintatapoja.

Muutokset tulevat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista.

"Lakien arvot ovat yhteneväiset. Molemmissa laeissa painotetaan asiakkaan ja potilaan perusoikeuksia, itsemääräämistä, ihmisarvoa, oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta, etua, hyvää kohtelua, hoitoa ja palvelua. Sosiaali- ja terveysalan eettisten kysymysten käsittely sopii hyvin yhteiseen neuvottelukuntaan", Pihlainen toteaa.

Sosiaalihuollon eettiset kysymykset eivät ole olleet ETENE:ssä tuntemattomia tähänkään asti. Ne ovat tulleet esiin käsiteltäessä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asioita kuten vanhusten hoitoa, hoidon järjestämistä kotona tai laitoksessa ja hoidon medikalisaatiota. Monet periaatteelliset eettiset kysymykset koskevat yhtä hyvin sosiaalialan asiakasta kuin terveysalan potilastakin.

Kokonaan uusia asioita neuvottelukunnalle ovat toimeentulotukeen, elatustukeen, asiakasmaksuihin, sosiaalisiin etuuksiin ja sosiaaliseen luottoon liittyvät eettiset kysymykset. Samoin lastensuojeluun liittyvät eettiset kysymykset.

"Mitä sosiaalihuollon kysymyksiä tulee käsiteltäviksi, riippuu siitä mistä asioista neuvottelukuntaan tulee yhteydenottoja ja lausuntopyyntöjä tai mitä asioita neuvottelukunnan jäsenet nostavat esille. Yksi tärkeä asia on osallistuminen sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseen", Aira Pihlainen kertoo.

Terveydenhuollon eettiset kysymykset ovat tulleet ETENE:n käsittelyyn monta eri kautta. Sosiaali- ja terveysministeriön osastot ovat pyytäneet kannanottoja lakien perusteiksi. Terveydenhuollon henkilöstö on pyytänyt suosituksia käytännön toimintatapoihin. Esimerkiksi Duodecim on pyytänyt kannanottoja käypä hoito-suosituksista.

"Minusta on hyvä, että meiltä pyydetään kannanotto ennen kuin lakia aletaan valmistella. Kun laki on jo valmis, siihen on vaikea enää eettiseltä kannalta puuttua", Pihlainen toteaa.

Kansalaisilta tulevat yhteydenotot koskevat usein huonoa kohtelua. Jos yhteydenotoissa tulee esiin asia, jolla on periaatteellista merkitystä, se voidaan viedä neuvottelukunnan käsittelyyn.

ETENE:n tehtävistä ja toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laajennetun ETENE:n nimeksi tulee valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta.

Vaikka toimiala laajenee, jäsenmäärää ei lisätä. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 18 jäsentä varajäsenineen. Nykyisen neuvottelukunnan nelivuotiskausi päättyy ensi vuonna. Kauden loppuajaksi neuvottelukuntaa täydennetään poikkeuksellisesti kahdella sosiaalihuollon eettisiin kysymyksiin perehtyneellä lisäjäsenellä.

Nykyisessä neuvottelukunnassa on jo ennestään sosiaaligerontologian ja yhteiskunnallisen tutkimuksen asiantuntijat sekä sosiaalihuollon palvelujen käyttäjien edustaja, joten sosiaalihuollon asiantuntemus tulee turvatuksi.

"Parhaillaan ETENE käsittelee mielenterveyspotilaiden hoidon etiikkaa sekä mielenterveyspotilaiden, kehitysvammaisten ja muistisairaiden itsemääräämisoikeuden suoja- ja rajoitustoimenpiteitä. Molemmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asioita", Pihlainen toteaa.

Merja Moilanen