Lasten ja nuorten suojelu alkoholin haitoilta edellyttää mainonnan sääntelyä

Työryhmä kannattaa elinkeinon harjoittajien ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja vuoropuhelun lisäämistä esimerkiksi kokoamalla alkoholimainontaa koskevien säännösten soveltamiseen keskittyvä neuvotteluryhmä. Työryhmä kannattaa myös alkoholipitoisten geelien, jäätelöiden ja mehujäiden kaltaisten tuotteiden rinnastamista alkoholijuomiin lainsäädännössä. Uudentyyppiset, erityisesti lasten ja nuorten kannalta arveluttavat tuotteet eivät vielä ole rantautuneet Suomeen, mutta ovat jo aiheuttanet huolta muun muassa Tanskassa.

Työryhmän mukaan alkoholimainontaa koskevien rajoitusten selkeyttäminen ei yksin riitä hillitsemään jo pitkään jatkunutta alkoholin kulutuksen, juomatapojen ja alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen kielteistä kehitystrendiä. Alkoholin kokonaiskulutukseen ja alkoholihaittojen tasoon vaikuttavat välittömimmin alkoholijuomien hinta ja saatavuus. Alkoholimainonnan sääntelyä tulisi käyttää vain osana kokonaisvaltaista alkoholihaittojen vähentämispolitiikkaa.

Työryhmän viranomaisjäsenten näkökulmasta alkoholipolitiikan ja alkoholilain tavoitteiden kannalta keskeisiä haasteita nykyisen alkoholimainontaa koskevan lainsäädännön soveltamisessa on se, että tavoitteita ei ole riittävän selkeästi nostettu esiin mainontasäännöksissä. Lisäksi vuonna 1994 laaditut säännökset eivät sisällä riittävästi mahdollisuuksia reagoida alkoholituotteiden valikoiman ja mainonnan monimuotoistumiseen. Viranomaisjäsenet pitivät suotavana myös Kuluttajaviraston ja Tuotevalvontakeskuksen välisen tiedonvaihdon tehostamista.

Työryhmän elinkeinoja edustavien jäsenten näkökulmasta alkoholimainontaa koskeva lakiperusteista sääntelyä ei tulisi entisestään lisätä. Alkoholimainonta on Suomessa erittäin tiukasti säädeltyä ja myös viranomaisvalvonta on tehokasta. Alkoholimainonnan muotoihin ja sisältöihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan ensi sijassa itsesääntelyä kehittämällä. Alkoholimainontaan kohdistuvien rajoitusten sijasta alkoholihaittoja erityisesti lasten ja nuorten parissa tulisi ehkäistä laajamittaisella valistuskampanjoinnilla.

Useimmissa EU-maissa alkoholimainontaa rajoitetaan lainsäädännöllä. Mainonnan rajoitukset koskevat useimmin televisio- ja radiolähetyksiä ja tyypillisesti väkevien juomien mainontaa. Useissa maissa lainsäädännöllisten rajoitusten rinnalla toimii alkoholintuottajien tai viestimien omia itsesääntelyjärjestelmiä. Runsaassa puolessa tusinassa EU-maassa alkoholimainonnan sääntely on pääosin elinkeinojen oman vastuullisuuden varassa.

Alkoholimainontaa pohtinut työryhmä perustettiin osana hallituksen viimekeväistä alkoholipoliittista toimenpidepakettia. Toimenpidepakettiin sisältyneet alkoholijuomien markkinoinnin sääntelyä terävöittävät lainmuutosesitykset hyväksyttiin eduskunnassa helmikuussa. Voimaan astuessaan lainmuutokset rajaavat alkoholimainonnan televisiossa myöhäisiltaan ja elokuvateattereissa aikuisyleisölle tarkoitettuihin elokuviin. Myös alkoholijuomien hintamarkkinoinnille asetetaan rajoja: alkoholijuomien myynti ja anniskelu alennettuun hintaan on edelleen sallittua, mutta lyhytaikaisista kampanjahinnoista saa tiedottaa vain myymälöiden tai ravintoloiden sisäpuolella.

Työryhmässä oli edustus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitosta, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitosta, MTV Oy:stä, Viestinnän keskusliitosta, Kuluttajavirastosta sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta. Puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Terttu Savolainen.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Terttu Savolainen puh. (09) 160 73165, 050 583 9912
ohjelmakoordinaattori Marjatta Montonen puh. 050 5011 260.

Alkoholimainontatyöryhmän muistio 2007