Vauhtia biouhkien torjuntaan

"Epidemian asteelle kehittyvät tartuntataudit eivät uhkaa vain terveyttä, vaan myös valtioiden taloutta ja vakaata kehitystä. Uudella kansainvälisellä terveysturvaohjelmalla halutaan parantaa valmiuksia estää näiden tautien leviäminen", sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

Teollisuusmaissa tartuntataudit näyttivät pitkään liki voitetulta vitsaukselta, mutta lintu- ja sikainfluenssa sekä Ebola ovat pakottaneet kansainvälisen yhteisön kiinnittämään asiaan huomiota uudelleen. Biouhkiin kuuluvat myös eläin- ja kasvitaudit.

"Tarttuvia tauteja ei voi estää kokonaan, mutta niitä voi hallita, kuten Nigerian esimerkki Ebolan pysäyttämisessä osoittaa. Keskeisiä edellytyksiä onnistumiselle ovat kyky tunnistaa uhkat ajoissa ja reagoida niihin nopeasti", Sillanaukee tiivistää.

Terveysturvaohjelma (Global Health Security Agenda, GHSA) käynnistyi viime vuonna Yhdysvaltain aloitteesta. Siihen on liittynyt 44 valtiota, EU sekä Afrikan, Aasian ja Amerikan alueelliset yhteistyöjärjestöt, Maailmanpankki, Interpol sekä muun muassa YK:n terveysjärjestö WHO, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja eläintautijärjestö OIE.

Yhteistyötä parannettavaGHSA on viiden vuoden ajaksi perustettu ohjelma. Se ei ole ottamassa YK-järjestöjen tai muiden kansainvälisten elinten tehtäviä, mutta haluaa Sillanaukeen mukaan vaikuttaa myös niiden toimintaan.

"Viimeistään Ebola-epidemia on osoittanut, että YK-järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä on parantamisen varaa. Myös rahoittajayhteistyön tulisi olla nykyistä sujuvampaa. Ohjelmalla halutaan huolehtia, että YK toimii paremmin omassa tehtävässään ja että kansainväliset rahoituslaitokset ja säätiöt saadaan vahvemmin tukemaan tartuntatautien tunnistamiseen ja nopeaan reagointiin liittyvien valmiuksien rakentamista. "

Ohjelmaan pääsy edellyttää valtion sitoutumista konkreettiseen toimintaan. Esimerkiksi Suomi rahoittaa hanketta, jolla vahvistetaan tarvittavaa laboratoriokapasiteettia Tansaniassa ja koulutetaan paikallisia terveys- ja eläinlääketieteen asiantuntijoita.

Ohjelmassa korostetaan myös toiminnan monialaisuuden merkitystä. "Tilannetta ei voida parantaa pelkästään terveyssektorin toimin, vaan tarvitaan paljon laajempaa sitoutumista ja riittävä poliittinen tahto. Vasta näin voidaan turvata tarvittavat resurssit, rakenteet ja valmiudet," Sillanaukee sanoo.

Suomessa hankkeeseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö, ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö.

Turvallisuusnäkökulma mukanaYksi terveysturvaohjelman keskeinen elementti on turvallisuusajattelun tuominen biouhkia koskevaan keskusteluun. Taustalla vaikuttaa osittain pelko tautien käyttämisestä aseena, mikä on saanut myös puolustusministeriöt mukaan hankkeeseen.

"Monissa maissa puolustusbudjetti on paljon terveysbudjettia suurempi, joten yhteistyö voi auttaa saamaan varoja esimerkiksi laboratorioiden perustamiseen ja koulutukseen", Sillanaukee toivoo.

Turvallisuusajattelu ei rajoitu vain terrorin mahdollisuuteen. Epidemiat saavat usein aikaan paniikkia, joka voi johtaa paikallisen tai alueellisen järjestelmän romahdukseen. Siksi myös sisäisestä järjestyksestä ja kriisinhallinnasta vastaavia viranomaisia tarvitaan suunnittelussa.

Askel askeleeltaWHO:ssa hyväksyttiin viime vuosikymmenen lopulla terveysturvasäännöstö, jonka valtiot lupasivat panna toimeen vuoteen 2012 mennessä. Käytännössä vain viidennes YK:n jäsenmaista on tehnyt niin.

"Säännöstö on niin vaativa, että monille maille sen toteutus on vaikeaa ja osalle täysin mahdotonta. Mekanismi ei siis toimi toivotulla tavalla. Siksi uudessa ohjelmassa asiaa lähestytään kaikki tai ei mitään -ajattelun sijasta asteittaisella kehityksellä", Sillanaukee sanoo.

Käytännössä linjaus näkyy ohjelman jakamisena erillisiä aiheita - muun muassa antibioottiresistenssiä ja bioturvalaboratorioita - käsitteleviin kokonaisuuksiin. Valtiot voivat sitten toteuttaa näitä osia yksi kerrallaan. Kullekin kokonaisuudelle laaditaan indikaattorit sen varmistamiseksi, että hanke todella kattaa kaikki keskeiset asiat. Myös toteuttajat ja rahoittajat pyritään saattamaan saman pöydän ääreen.

Suomen puheenjohtajuusvuosiTerveysturvaohjelman aloitteentekijä USA toimi ensimmäisen vuoden sen puheenjohtajana, mutta antoi vetovastuun tänä vuonna Suomelle. Sillanaukee uskoo, että suomalaisten kyky hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön vaikutti päätökseen.

"Emme me tietysti ole täydellisiä, mutta hyvällä tasolla kuitenkin. Sekin varmaan vaikuttaa, että olemme olleet kansainvälisillä foorumeilla aktiivisia ehkäisevän työn, perusterveydenhuollon ja terveyttä kaikissa politiikoissa -ajattelun edistäjiä. Nämä ovat tyypillisesti monialaista yhteistyötä vaativia asioita."


Teksti: Paula Mannonen