Suomi kahdeksantena EU-maiden tasa-arvovertailussa
Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuosilta 2023 ja 2024.
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi tuoreimman sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 2. joulukuuta. Indeksin osa-alueita, indikaattoreita ja lähteitä on uudistettu sitten edellisen julkaisemiskerran vuonna 2024. Kyseessä on laajin indeksiä koskeva uudistus sitten vuoden 2013, jolloin indeksi julkaistiin ensimmäistä kertaa.
Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Täydellistä tasa-arvo kuvaava luku on 100.
EU etenee tasa-arvossa hitaasti
EU:n tasa-arvoindeksi on nyt 63,4 pistettä. Nousua on 3,5 pistettä vuodesta 2020 ja 10,5 pistettä vuodesta 2013. EIGE arvioi, että nykyisellä, noin 0,7 pisteen vuosivauhdilla täyden tasa-arvon saavuttaminen kestäisi vähintään 50 vuotta.
Vertailun kärjessä on Ruotsi 73,7 pisteellä, toiseksi on noussut Ranska 73,4 pisteellä ja kolmantena on Tanska 71,8 pisteellä. Suomi sijoittui kahdeksanneksi 68,3 pisteellä. Suomen edelle sijoittuivat myös Espanja, Alankomaat, Irlanti ja Belgia. Sijalla yhdeksän on Luxemburg.
Kaikki yhdeksän kärkimaata sijoittuvat EU:n keskiarvon yläpuolelle. Seitsemän kärkimaan keskinäisjärjestys on muuttunut viime vuodesta, ja kahdeksan parhaan maan pistemäärien erot ovat viiden pisteen sisällä. Indeksin häntäpäässä ovat Tšekki, Unkari ja Kypros.
Suomi tekee vahvinta tulosta työn ja vallan alueilla
Suomi sijoittuu sukupuolten tasa-arvoindeksissä kahdeksanneksi kolmatta kertaa peräkkäin. Suomen sijoitus on pudonnut mittauksen alkuajoista, vaikka indeksiluku on noussut tasaisesti. Sijoituksen laskua selittää tasa-arvon kehityksen hitaus. Toisaalta monissa Suomen ohittaneissa maissa, kuten Ranskassa, Espanjassa ja Irlannissa, on tehty merkittäviä edistysaskelia tasa-arvossa viime vuosina.
Vahvinta tulosta Suomi tekee työn osa-alueella, jossa se on EU:n neljänneksi paras työelämän segregaatiosta huolimatta. Työelämään osallistumisessa Suomi sijoittuu EU:n kärkeen.
Suurin nousu on tapahtunut vallan osa-alueella, jonka pistemäärä on kasvanut vuodesta 2020 yhteensä 7,6 pistettä. Suomessa muun muassa on eniten naisia korkeissa poliittisissa tehtävissä. Ministereistä naisten osuus on 62 %, joka on eniten koko EU:ssa.
Koulutuksen segregaatio heijastuu työelämään
Eniten parannettavaa on tieto- ja aika-osa-alueilla, joissa Suomi on sijalla 22. Tieto-osa-alueen tulos johtuu ennen kaikkea koulutusalojen voimakkaasta eriytymisestä, mikä vaikuttaa työelämään.
Terveyden osa-alueella Suomi on ottanut hieman takapakkia: pistemäärä on laskenut 0,8 pistettä. Lasku johtuu terveydentilaa kuvaavan alaindeksin heikkenemisestä.
“Tulokset osoittavat, että tasa-arvo ei kehity itsestään, se vaatii tavoitteellista politiikkaa ja rakenteiden uudistamista. Suomi on tasa-arvon mallimaa monessa suhteessa ja esimerkkiämme seurataan, mutta meilläkin on omat kompastuskivemme. Koulutuksen ja työelämän segregaatio istuu syvässä. Meidän on kyettävä purkamaan sukupuolittuneita valintoja jo varhaiskasvatuksesta alkaen ja vahvistettava tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Vain siten voimme varmistaa, että Suomi on jatkossakin tasa-arvon suunnannäyttäjä”, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Tasa-arvoindeksi
Tasa-arvoindeksin avulla voidaan vertailla sukupuolten tasa-arvoa koskevia muutoksia EU-maiden välillä eri ajankohtina, ja sitä on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Indeksi mittaa eroa naisten ja miesten tilanteen välillä sekä tasa-arvon kokonaistasoa. Indeksi antaa tietoa sukupuolten tasa-arvoa koskevista haasteista ja myönteisestä kehityksestä myös päätöksenteon pohjaksi.
Indeksi julkaistaan nyt ensimmäisen kerran uudistettuna. EIGE käytti uudistetun indeksin metodologiaa myös aiempien vuosien tietoihin, jolloin pitkän aikavälin trendejä on uudistuksesta huolimatta mahdollista tarkastella nyt julkaistussa raportissa.
Indeksitulosten lisäksi tämän vuoden raportissa on tarkasteltu ensimmäistä kertaa sukupuolistereotypioita ja niiden vaikutuksia.
- Tasa-arvoindeksi 2025 (Euroopan Unioni, englanniksi)
- Tasa-arvoindeksi 2025 (Suomi, englanniksi)
- Eigen uutinen indeksistä (englanniksi)
Lisätietoja
johtaja Tanja Auvinen, tasa-arvoyksikkö, p. 0295 163 715
neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö, p. 0295 163 205
tasa-arvoasioista vastaavan ministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila , p. 0295 250 101
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]