Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä satunnaistettu kokeilu digitaalisten terveyspalveluiden vaikutuksista

Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnistynyt sekä suomalaisittain että kansainvälisesti merkittävä satunnaistettu digitaalisten terveyspalvelujen kokeilu. Kokeiluun osallistuu yli 170 000 asukasta Pohjanmaan alueella.

Kokeilussa Pohjanmaan väestö on jaettu satunnaisotannalla kahteen testiryhmään. Toinen puolikas käyttää palveluja aiempaan tapaan ja toiselle puolikkaalle tarjotaan käyttöön uusi sairaanhoidon chat-kanava yhdeksän kuukauden ajaksi. Asiakas saa chatissa yhteyden hoitajaan ja tarvittaessa lääkäriin. Kokeilun jälkeen tarkoitus on laajentaa palvelu koskemaan koko väestöä Pohjanmaalla. 

Aiempaa luotettavaa, satunnaistettuun vertailuasetelmaan perustuvaa tietoa digipalvelujen käytön vaikutuksista ei juuri ole. Tutkittua tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä, miten chat-palvelun käyttöönotto vaikuttaa julkisen terveydenhuollon läsnä- ja puhelinpalvelujen kysyntään. Kokeilun tuloksia hyödynnetään sekä valtakunnallisessa että hyvinvointialueiden päätöksenteossa.

Kokeilusta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston SoteDataLab-tutkimuskonsortio sekä Pohjanmaan hyvinvointialue. Tutkimushankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Digipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa yleistyneet vauhdilla

Pohjanmaan hyvinvointialueen kokeilun taustalla on julkisessa perusterveydenhuollossa käynnissä oleva nopea muutos kohti digitaalisia, asukkaille entistä joustavampia ja helpommin saavutettavia terveyspalveluja. 

Vuodesta 2019 lähtien chat-palvelut ovat yleistyneet vauhdilla julkisessa perusterveydenhuollossa. Toukokuussa 2025 jo yli 4,3 miljoonaa suomalaista asui alueella, jossa tällainen palvelu on tarjolla. Digitaalisia palveluja käyttävät kaikkiin ikä- ja tuloryhmiin kuuluvat ihmiset. Digiklinikka-asioinnin osuus kaikista asioinneista kuitenkin vaihtelee esimerkiksi iän, sukupuolen ja tuloryhmän mukaan.

Perinteisen terveysaseman rinnalle rakennettu digitaalinen sote-keskus voi monessa tilanteessa olla asukkaan näkökulmasta parannus aiempaan. Digitaalisessa palvelussa sote-ammattilaiseen saa keskusteluyhteyden nopeasti, aukioloajat ovat laajat ja palvelua voi käyttää mistä vain. 

Digiklinikat ja chat-kanavat sopivat tutkimusten mukaan jo monien vaivojen - mutta eivät kaikkien - hoitamiseen. Siten ne täydentävät, mutta eivät korvaa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia sote-ammattilaisten kanssa. 

Digipalvelut voivat tuoda helpotusta palvelutuotannon kustannuksiin 

Digipalvelujen lisäämiseen vaikuttavat asiakaskokemuksen parantumisen lisäksi myös hyvinvointialueiden paineet tehostaa palvelutuotantoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Chat-palvelua tuottava sote-ammattilainen voi tehdä töitä mistä päin Suomea tahansa ja palvella koko hyvinvointialueen väestöä. Tämä voi helpottaa palvelujen tuottamista. Palvelun etuna on, että sitä voidaan ylläpitää laajoilla aukioloajoilla ja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla on ollut vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä.

Lisätiedot:

Johtaja Aleksi Yrttiaho, STM, p. 0295 163 631, etunimi.sukunimi@gov.fi
Strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola, Pohjanmaan hyvinvointialue, p. 040 563 0507, etunimi.sukunimi@ovph.fi 
Tutkimuspäällikkö Lauri Sääksvuori, THL, p. 029 524 7546, etunimi.sukunimi@thl.fi