Talouden yleiskuva vakaa epidemian kiihtymisestä huolimatta
Talous kasvaa nopeasti vuosina 2021 ja 2022, vaikka kasvu jää koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Tänä vuonna bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia. Talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti.
Julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, ja velka suhteessa bkt:hen pienenee väliaikaisesti vuosina 2021–2022. Ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun.
”Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostaa pandemian sekä inflaation kiihtyminen
Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostavat muun muassa pandemian pitkittyminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio. Kiihtyneen kuluttajahintainflaation taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan kuitenkin hellittävän vuoden 2022 kuluessa.
Maailmankaupan kasvunäkymiä heikentävät eri syistä johtuvat jakeluketjujen häiriöt sekä maailmantalouden hidastuva kasvu. Euroalueella tavarakaupan näkymät ovat vaimeammat kuin Yhdysvalloissa tai nousevissa talouksissa.
Talouden elpymien jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä
Vuonna 2021 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisää taloudenpitäjien epävarmuutta ja hidastaa talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, mutta talouskasvu jää vielä hitaaksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koronapandemiaan liittyvien epävarmuuksien helpottaessa talouskasvu kuitenkin kiihtyy jälleen.
Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Yksityinen kulutus kasvaa yhä vuonna 2022, ja myös yksityisten investointien kasvu on nopeaa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja, ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien investointien oletetaan hyötyvän niistä. Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät ovat nekin hyvät. Vuonna 2022 viennin kasvu jatkuu vahvana maailmantalouden kasvun vuoksi. Myös palveluiden viennin elpyminen kiihdyttää viennin kasvua.
Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vuonna 2022 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024.
Inflaatio kiihtyy 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna vuonna 2022. Taustalla on energian hinta, joka pitää inflaatiota yllä vuoden vaihteen ympärillä mutta pienenee vähitellen vuoden 2022 aikana. Inflaation kiihtymisen oletetaan jäävän tilapäiseksi. Suomessa inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin vuosina 2023–2024.
Julkinen talous toipuu kriisistä, mutta velkaantuminen jatkuu
Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti vuonna 2021 mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi. Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen ripeä kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta. Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta koronaepidemia kuormittaa yhä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaikka talous toipuu ja pandemiakin hellittää ajallaan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä noin 1 prosentti suhteessa bkt:hen.
Reipas bkt:n kasvu ja alijäämän pieneneminen taittavat velkasuhteen laskuun vuonna 2021. Talouskasvun hidastuessa valtion sekä paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämät kääntävät velkasuhteen kuitenkin jälleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen. Velkasuhteen arvioidaan olevan noin 69 prosenttia eli likimain 10 prosenttiyksikköä pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla vuonna 2026.
Pandemian nopea paheneminen merkittävin talouskasvua uhkaava tekijä
Ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen. Virusmuunnokset muuttavat taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Jos kehittyvien maiden taloudet kehittyvät heikosti ja niiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle.
Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.
Inflaation kiihtymisen arvioidaan olevan väliaikainen ilmiö, ja inflaatio hidastuu jälleen ensi vuoden loppupuoliskolta lähtien. On kuitenkin mahdollista, että inflaatio jatkuu nopeana pidempään. Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli siitä, että hintojen myötä myös palkat nousevat. Hinta-palkka-kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka hidastaisi talouskasvua.
Positiivisena riskinä voidaan nähdä se, että EU:n elpymis- ja palautumistukiväline saa aikaan enemmän yksityisiä investointeja kuin ennusteessa oletetaan.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)gov.fi (julkinen talous)