Skip to content
Government and ministries Media

Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi

Sosiaali- ja terveysministeriö 6.5.2020 13.00
Tiedote 110/2020

Perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmään kuuluneet. He kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Kokeilun työllisyysvaikutusten tulkintaa vaikeuttaa vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli.

Kela ja STM tiedottavat 6.5.2020.

Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Sen arviointitutkimus on nyt valmistunut. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.

Arvioinnin ennakkosuunnitelman mukaisesti perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää 6 päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää.  
Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.  

– Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla: esimerkiksi perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina. Ryhmäkohtaiset tulokset ovat kuitenkin epävarmoja havaintojen vähyyden ja lukuisten testausten takia.

– Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, Hämäläinen sanoo. 

Perustuloa saaneet kokivat psyykkisen ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi 

Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä. 

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.  

– Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja että heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.

Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.
 
– Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi johtuisi juuri perustulon saamisesta. Toisaalta myös muissa maissa järjestetyistä alueellisista ja paikallisista perustulokokeiluista on saatu samansuuntaisia tuloksia hyvinvoinnin kohenemisesta, Ylikännö sanoo. 

Kyselyn vastausaste oli 23 % (perustulon saajilla 31 % ja vertailuryhmällä 20 %), joka on kyselytutkimuksille tyypillinen.

Haastattelut tuovat esiin lähtökohtien ja vaikutusten yksilöllisyyden

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.

Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.

Osalle kokeilu tarjosi uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi vapaaehtoistyön tai omaishoivan muodossa. Moni kertoi, että perustulo vahvisti autonomian tunnetta. Vaikka kuvaukset perustulon vaikutuksista olivat yleisesti melko myönteisiä, joillekin kokeilu oli myös luonut painetta työllistyä ja vaikeuksia jaksamisessa.

– Perustulo näyttää lisänneen aktiivisuutta eri muodoissa niillä, jotka olivat aktiivisia jo aikaisemminkin. Sen sijaan niillä, joiden elämäntilanne oli ennen kokeilua haastava, perustulo ei näytä poistaneen ongelmia, arvioi professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta. 

Maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettu perustulokokeilu 

– Perustulokokeilu on tuottanut arvokasta tietoa sosiaaliturvan mahdollisuuksista. Kokeilun tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaaliturvaa uudistettaessa, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva perustulokokeilu. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista. 

– Kokeilun toteutus onnistui hyvin, ja se tuotti uutta tietoa, jota ei olisi saatu ilman kokeilua. Se myös osoitti, että laajamittaisten yhteiskuntakokeilujen järjestäminen on Suomessa lainsäädännöllisesti mahdollista, sanoo ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta. 

Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Sen toteuttamisesta päätti Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Perustulokokeilun tulokset julkaistaan suorassa verkkolähetyksessä 6.5.2020 klo 13–15. Julkistuksen järjestävät yhteistyössä Kela, sosiaali- ja terveysministeriö ja Helsingin yliopiston Tiedekulma. Verkkolähetyksen ja sen tallenteen voi katsoa täällä

Lisätietoja:

ministeri Pekosen haastattelupyynnöt: ministerin sihteeri Päivi Saarimaa, 029 516 3535, [email protected] 

ohjelmajohtaja Olli Kangas, Suomen Akatemian strateginen tutkimus, 045 138 3790, [email protected]

tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö, Kela, 050 313 8712, [email protected] 

johtava tutkija Kari Hämäläinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 0295 519 416, [email protected] (rekisteritutkimus)

professori Helena Blomberg-Kroll, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto, 050 448 4719, [email protected] (haastattelututkimus) 

tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, Kela, 050 331 3982, [email protected] (kyselytutkimus)

Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen ja Minna Ylikännö (toim.) Suomen perustulokokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9890-2

kela.fi/perustulokokeilu