Uusi vammaispalvelulaki turvaa vammaisille henkilöille tarpeenmukaiset palvelut
Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on tarkoitus yhdistää yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluja koskevaksi laiksi. Uusi laki turvaisi riittävät ja sopivat palvelut yhdenvertaisesti kaikille vammaisille henkilöille sekä vahvistaisi vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Lailla toteutettaisiin YK:n vammaissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 27.9.2018.
Vammaispalvelulaissa turvattaisiin erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muuhun lakiin perustuvat palvelut eivät olisi riittäviä tai sopivia. Vammaispalveluja saisivat henkilöt, jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia. Diagnoosi ei olisi peruste palvelujen saamiselle.
Uudessa laissa painotetaan vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta, kun palvelujen tarvetta arvioidaan, palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Sääntelyssä on otettu huomioon lapsia ja nuoria koskevat erityiset tarpeet.
Vammaisilla henkilöillä säilyisi oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumisen tukeen. Muita yksilöllisiä palveluja olisivat esimerkiksi valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito, jotka mahdollistavat monipuolisen tuen vammaisille henkilöille. Vammaispalvelut olisivat edelleen maksuttomia.
Vammaisten lasten perheet saisivat kotiin yksilöllistä apua, jotta lapsi voi asua kotona vaativassakin tilanteessa. Itsenäistyvää nuorta tuettaisiin valmennuksen ja tuen kautta siirtymään omaan kotiin. Vammaisten henkilöiden itsenäistä asumista tuettaisiin entistä enemmän.
Henkilökohtaista apua voitaisiin edelleen toteuttaa eri tavoin. Työnantajamallista säädettäisiin tarkemmin, ja sen käyttäminen edellyttäisi vammaisen henkilön suostumusta. Liikkumisen tukeen tulisi lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi auton antaminen vammaisen henkilön käyttöön kuljetuspalvelujen sijaan olisi mahdollista tietyin edellytyksin.
Vammaispalvelulain uudistuksella tavoitellaan sisältöuudistuksen lisäksi säästöjä. Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt merkittävästi, noin 15 miljoonaan euroon. Palveluja koskevat säästöt saataisiin toimintatapojen muutoksilla, ei palveluja heikentämällä. Muun muassa valmennukseen ja tukeen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon kohdennettaisiin lisävoimavaroja. Hallitus on esittänyt osana sote-uudistukseen liittyviä muutoksia verotuksen invalidivähennyksestä luopumista. Esityksen mukaan näin saatava verotulojen lisäys kohdennettaisiin vammaispalvelujen uudistamiseen ja uudistuksen rahoittamiseen.
Vammaispalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille sote-uudistuksen yhteydessä. Järjestämisestä säädettäisiin sote-järjestämislaissa, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
Lisätietoja
hallitusneuvos Jaana Huhta, p. 02951 63407
lakimies Kirsi-Maria Malmlund, p. 02951 63073
neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, p. 02951 63405
Usein kysyttyjä kysymyksiä vammaispalvelujen lainsäädännön uudistuksesta
Vammaispalvelulaki uudistuu -videoLink to an external websiteOpens in a new tab