Lääkkeiden korvausjärjestelmään esitetään muutoksia
Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista selvittäneen työryhmän näkemyksen mukaan lääkekorvausjärjestelmää tulee uudistaa ja lääkkeiden erityiskorvauksen tulee kohdentua vaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden välttämättömään lääkehoitoon.
Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää esitetään uudistettavaksi siten, että korvausluokkia olisi kolme: peruskorvaus-, erityiskorvaus- ja nollakorvausluokka. Kun nykyisin potilas saa lääkärin määräämästä lääkkeestä joko peruskorvauksen (50%), alemman erityiskorvauksen (75%) tai ylemmän erityiskorvauksen (100%), muutettaisiin järjestelmää esityksen mukaan niin, että peruskorvauksen suuruus olisi 50% hinnasta ja erityiskorvausluokkia vain yksi, josta korvattaisiin potilaalle 90 % lääkkeen hinnasta. Lääkkeet, joita ei ole hyväksytty korvattaviksi, kuuluisivat ns. nollakorvausluokkaan. Kliiniset ravintovalmisteet korvattaisiin peruskorvausluokan mukaisesti. Tällä hetkellä ne ovat joko perus- tai erityiskorvattavia. Työryhmä ehdottaa, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2006 alusta.
Peruskorvaus korkeampi, erityiskorvattavia vähemmän
Muutoksen jälkeen erityiskorvattavien lääkkeiden luokka pienenisi ja peruskorvattavien luokka laajenisi jonkin verran, kun osa aiemmin erityiskorvatuista lääkkeistä siirtyisi peruskorvauksen piiriin. Pääsääntöisesti erityiskorvattavien piiriin tulisivat nykyiset ylemmän erityiskorvausluokan sairaudet sekä osa alemman erityiskorvausluokan sairauksista. Peruskorvauksen taso olisi käytännössä aikaisempaa korkeampi, koska kiinteiden omavastuuosuuksien vuoksi todellinen peruskorvaus on keskimäärin ollut noin 42 prosenttia. Siitä, mitkä lääkkeet olisivat erityiskorvauksen piirissä, päätettäisiin syksyllä 2003 erikoislääkäriyhdistyksiltä pyydettävien lausuntojen pohjalta.
Ei-korvattavien piiriin eli nollakorvattaviin kuuluisivat rohdosvalmisteet, homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet, jotka eivät nykyisinkään ole Kela-korvauksen piirissä. Korvausta ei maksettaisi myöskään lääkkeistä, joita ei ole määrätty sairauden hoitoon, joiden hoidollinen arvo on vähäinen tai käyttö tilapäinen. Korvausta ei myöskään maksettaisi, jos lääkkeelle ei ole vahvistettu kohtuullista tukkuhintaa.
Lääkekorvausjärjestelmään ehdotetut muutokset kohdentaisivat lääkekorvauksia vaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden välttämättömään lääkehoitoon. Keskimääräinen korvaustaso pysyisi samana kuin nykyisin.
Kiinteä omavastuu prosenttiperusteiseksi
Työryhmä ehdottaa sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää selkeytettäväksi siten, että potilaiden lääkkeistä maksama omavastuuosuus muutettaisiin prosenttiperusteiseksi. Kun tällä hetkellä sairausvakuutuskorvausprosentti koskee kiinteän omavastuun (5-10 euroa ostokertaa kohden) ylittävää hintaa, esityksen mukaan omavastuu poistuisi ja Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus laskettaisiin suoraan prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta. Näin järjestelmä muuttuisi potilaiden kannalta selkeämmäksi. Suomalainen kiinteän omavastuun järjestelmä onkin ollut eurooppalaisittain katsoen poikkeuksellinen.
Vuotuinen omavastuuosuus (ns. maksukatto) säilyisi edelleen, jotta potilaille ei muodostuisi kohtuuttomia lääkehoidosta aiheutuvia kustannuksia. Vuotuinen omavastuuosuus olisi suuruusluokaltaan noin 600 euroa. Lääkkeiden maksukaton ylittävät potilaat maksaisivat kuitenkin katon ylittävältä osalta kiinteän omavastuuosuuden. Tämä omavastuuosuus olisi noin kaksi euroa lääkemääräystä kohden. Tällä toivotaan osaltaan ehkäistävän tarpeettomia lääkeostoja.
Esityksessään lääkekorvauksia pohtinut työryhmä on hyödyntänyt selvitysmies, professori Pauli Ylitalon sekä Lääkekorvaustyöryhmä 2000:n selvityksiä ja niistä annettuja lausuntoja. Esitykseen on liitetty luonnosversio hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Koska korvausjärjestelmän muuttaminen vaatii tuekseen vielä lääketieteellisiä selvityksiä, ei esityksen laatiminen lopulliseen muotoon ole ollut aikataulun puitteissa mahdollista. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että hallituksen esitys annettaisiin viimeistään keväällä 2004 ja että varsinaiset lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2006 alussa.
Toimittajakappaleita voi tiedustella tiedottaja Terhi Aallolta, p. 09-1607 4481, [email protected].
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Anja Kairisalo, STM, p. 09-1607 4411
Hallitussihteeri Minna Levander, STM, p. 09-1607 3868
> Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän uudistus –työryhmän loppuraportti