- fi
- sv
- en
- ru
- Forms
- Esteettömyysdirektiivi
- Esteettömyysdirektiivi
- EU-sääntely ja yhteistyö tupakka- ja nikotiinipolitiikassa
- EU-sääntely ja yhteistyö tupakka- ja nikotiinipolitiikassa
- EU-sääntely ja yhteistyö tupakka- ja nikotiinipolitiikassa
- EU-sääntely ja yhteistyö
- Sosiaalityön tutkimus (linkki)
- Gielddat
- Vanliga frågor om reformen av lagstiftningen om mentalvård
Kirsi Varhila: Guhkesáiggebuozalmasaid čuovvuma ja dikšuma ii galgga maŋidit koronavirusdilis
Suoma sosiála- ja dearvvašvuohtavuogádat lea doaisttážii gierdan bures koronavirusdili buktin lassideaddaga, muitala sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija kansliijahoavda Kirsi Varhila. Varhila lei cuoŋománu 28. beaivve riikkabeivviid sosiála- ja dearvvašvuohtaváljagotti gullanvuložin áigeguovdilis koronavirusdilis.
Varhila mielde dan sadjái, ahte reahkkágo dálá beaktodikšunkapasiteahtta, fuolástuhtti lea buorebutge dat, mot sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusvuogádahkámet dávista earái go bálvalandárbui, mii boahtá koronavirusis.
”Máilmmis leat manname olu dutkamušat koronavirusboahkuheami áigái oažžuma várás. Boahkuheami oažžumii manná goitge vel guhkes áigi. Dađi ovdal olbmuid eará bálvalandárbui galgá dávistit. Earenoamážit mii galgat giddet fuomášumi olbmuide, geain lea vaddáseamos dilli”, Varhila deattuha.
Fuola duogážis lea diehtu das, ahte sihke vuođđo- ja spesiálabuohccedikšumis vuostáváldinfitnamat leat pandemiija áigge čielgasit unnon. Dilli molsašuddá Suoma sierra guovlluin.
”Sulaid bealli fitnamiid unnumis boahtá das, go hoahpuhis áiggit leat šluhttejuvvon sihke vuođđo- ja spesiálabuohccedikšumis. Nuppi beali čilge dat, ahte buohccit leat ieža šluhtten iežaset oažžun áiggiid. Maiddái gohččumat ovdamearkka dihte borassillemiidda leat šluhttejuvvon”, Varhila govvida.
”Go vuostáváldinfitnamat unnot, máŋgga guhkesáiggebuozalmasa, dego váibmodávddaid ja diabetesa, čuovvun ja dikšun healbaduvvo. Dađi lági mielde dikšuma álggaheapmi sáhttá ádjánit, buozalmas sáhttá vearránit ja dikšuma einnostus hedjonit. Áiggiid šluhtten lasiha maid spesiálabuohccedikšumis hoahpuhis čuohpahusaid dikšunvuordinráidduid čakčat”, Varhila fuomášahttá.
”Vaikko mii eallit spiehkastatdiliin ja koronavirusdilli baldá olbmuid, lea dehálaš doallat gitta buot earáge buozalmasaid ovddalgihtii caggamis ja buori dikšumis. Guhkesáiggebuozalmasain gillájeaddjit fertejit beassat dikšumii. Movttiidahtán buohkaid doalahit várrejuvvon vuostáváldináiggiid”, Varhila ávžžuha.
Varhila fuomášahttá, ahte sihke vuođđodearvvašvuohtafuolahusas ja spesiálabuohccedikšumis oassi vuostáváldimiin lea buhttejuvvon áššiid dikšumiin gáiddosoktavuođaid bakte. Lassánan gáiddosoktavuođaiguin áššiid dikšun ii leat ollásit buhtten unnon fitnanmeriid.
Dálá dilis hoahpuhis doaimmat lasihuvvojit ja dilli čuvvojuvvo dárkilit sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas.
Lassidieđut:
Kansliijahoavda Kirsi Varhila, [email protected]
Inarinsaameksi:
Kirsi Varhila: Kuhesáigásâštaavdâi čuávvum já tipšom ij koolgâ maŋediđ koronavirustiileest
Suomâ sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâssysteem lii tuáistáážân cevzim pyereest koronavirustile tovâttem lasetiädu vyelni, muštâl sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö kansliahovdâ Kirsi Varhila. Varhila lâi cuáŋuimáánu 28. peeivi ovdâskode sosiaal- já tiervâsvuođâváljukode kuullâmnáál äigikyevdilis koronavirustiileest.
Varhila mield piähtutipšomkapasiteet pijssám sajan lii tääl eenâb huolâstuttee tot, ete maht mii sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâssysteem västid eres ko koronavirusist šaddee palvâlemtáárbun.
”Pirrâ maailm láá joođoost ennuv tutkâmušah koronaviruspuákuttâs finniimân. Puákuttâs finnim pištá kuittâg vala kuhháá. Tađe ovdil ulmui eres palvâlemtáárbun kalga västidiđ. Eromâšávt mij kolgâp kiddiđ huámmášume vaigâdumos tiileest orroo ulmui tilán”, Varhila tiäddut.
Huolâ tyehin lii tiätu tast, ete sehe vuáđu- já spesiaalpyecceetipšoost vuástáväldimist jotteem lii pandemia ääigi čielgâsávt kiäppánâm. Tile lii sierâlágán jieškote-uv kuávluin Suomâst.
”Suulân peeli jotemij kiäppánmist šadda tast, ete huáputtes ääigih láá kessum maasâd sehe vuáđu- já spesiaalpyecceetipšoost. Nube pele čielgee tot, ete äššigâsah láá jieš kiässám maasâd sii finnim aaigijd. Meid povdiittâsah ovdâmerkkân purâssihtâdmân láá kessum”, Varhila valdâl.
”Ko vuástáväldimist jotemeh kiäppáneh, te kuárideh maaŋgâ kuhesáigásâštaavdâ, tego váimutaavdâi já diabetes, čuávvum já tipšo. Tienuuvt tipšo algâttem puáhtá ájániđ, tavdâ puáhtá šoddâđ viärráábin já tipšo ennustâs huánnán. Aaigij maasâdkeessim lasseet meid spesiaalpyecceetipšoost huáputtes čuoppâmij tipšorááiđuid čohčuv”, Varhila iätá.
”Veikâ mij eellip spiekâstâhtiileest já ulmuuh paleh koronavirustiileest, te lii tehálâš huolâttiđ puoh eres-uv taavdâi muuneeld estimist já šiev tipšoost. Kuhesáigásâšpyecceeh kalgeh peessâđ tiipšon. Mun avžuuttâm, ete puohah tuálih kiddâ väridum vuástáväldimääigist”, Varhila avžuut.
Varhila huámášit, ete sehe vuáđutiervâsvuođâhuolâttâsâst já spesiaalpyecceetipšoost uási vuástáväldimijn láá káidusášástâlmeh. Lasanâm káidusášástâllâm ij lah ollásávt sajanpiejâm kiäppánâm jotteemmeerijd.
Tääl huáputtes tooimah lasettuvvojeh já tile čuávuh tárkká sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst.
Lasetiäđuh:
Kansliahovdâ Kirsi Varhila, [email protected]
Koltansaameksi:
Kirsi Varhila: Kuʹǩesäiggsaž puõʒlmi seuʹrrjem da hååid ij õõlǥ koronavirusvueʹjjest mââʹjeed
Lääʹddjânnam sosiaal- da tiõrvâsvuõttriâšldõk lij tän räjja ǩeâllʼjam puârast koronavirusvueʹjj pohttam lââʹssteäddõõzz, mušttal sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria kansliajååʹđteei Kirsi Varhila. Varhila leäi njuhččmannu 28. peeiʹv sosiaal- da tiõrvâsvuõttvälljkååʹddest kuullâmnalla koronavirusvueʹjj pirr.
Varhila mieʹldd tän pooddâst viõhsshåiddkapasiteeʹtt riʹjttjeeivuõđ sâjja jeänab peʹcclõõʹtti lij tõt, mäʹhtt sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuõllriâšldõkkan vaʹsttad jeeʹres ko koronavirusvueʹjjest pueʹtti kääzzkõstaarbid.
“Maaiʹlmest lie jååʹttmen jiânnai tuʹtǩǩummuž koronavirusčuâggtõõzz vuäǯǯmõõžž ouʹdde. Čuâggtõõzz vuäǯǯmõʹšše kuuitâǥ mâânn võl kuʹǩes äiʹǧǧ. Ouddâl tõn oummui jeeʹres kääzzkõstaarbid âlgg vaʹstteed. Jeäʹrben meeʹst âlgg väʹldded lokku pukin vaiggumõs vueʹjjest åårrai oummi vueʹjj.”, Varhila teäʹddad.
Huõl tueʹǩǩen lij teâtt tõʹst, što nuʹtt vuâđđ- ko spesiaalpuõccihååidast vuâsttaväʹlddemjeällmõõžž lie pandemia pooddâst čiõlggsânji occnam. Vueʹǩǩ vaajtââll jeeʹres peäʹlin Lääʹddjânnam.
”Nuʹtt peäʹl jeällmõõžži occnummšest lij šõddâm tõn diõtt, što ǩirrsateʹmes aaiʹjid leäʹt ǩeässam meädda nuʹtt vuâđđ- ko spesiaalpuõccihååidast. Nuuʹbb peäʹl čiõlǥat tõt, što puõʒʒi lie jiõčč ǩeässam meädda aaiʹjid, koid lie vuäǯǯam. Ouddmiârkkân kåččmõõžžid poorrikõõv seullmõõžžid leät ǩeässam meädda”, Varhila kovvad.
”Ko vuâsttaväʹlddemjeällmõõžž occne, määŋg kuʹǩesäiggsaž puõʒlmi, mâʹte čââʹđkõõv da diabeteezz, seuʹrrjummšest da hååidast jeäʹt õnnu huõl. Tõnnalla hååid alttummuš vuäitt äjjned, puõʒʒâlm vuäitt neurrad da hååid oudldõs huânnʼned. Aaiʹji meädda ǩeässmõš lââʹzzat še spesiaalpuõccihååidast ǩirrsateʹmes čuõppmõõžži håiddrääidaid čâhčča”, Varhila mušttat.
”Håʹt jieʹllep čårstemvueʹjjest da koronavirusvueʹǩǩ põõlat oummid, lij vääžnai tuõʹlljed ǩidd puki jeeʹres puõʒlmi ouddǩiõʹtte cõggmõõžžâst da šiõǥǥ hååidast. Kuʹǩesäiggsaž puõʒlmin puõccji âʹlǧǧe piâssâd hoiddu. Smeʹllkââttam pukid tuõʹlljed ǩidd vaʹrrjum vuâsttaväʹlddemääiʹjest”, Varhila auʹǯǯai.
Varhila mušttat, što nuʹtt vuâđđtiõrvâsvuõtthuõlâst ko spesiaalpuõccihååidast vueʹss vuâsttaväʹlddempaaiʹǩin leät koʹrvvääm ougglõsäššummšin. Lâssnam ougglõsäššummuš ij leäkku obbnes koʹrvvääm occnam jeällmõšmeäʹrid.
Tän poodd ǩirrsateʹmes tuåimid lââʹzztet da vueʹjj seuʹrrjet tääʹrǩeld sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeriast.
Lââʹssteâđ:
Kansliajååʹđteei Kirsi Varhila, [email protected]