Hallitus käsitteli toimintasuunnitelmaa koronavirustilanteen hillitsemiseksi

Hallitus käsitteli neuvottelussaan tänään 3. syyskuuta toimintasuunnitelmaa, joka toimii ohjeena hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Neuvottelun jälkeen valtioneuvoston yleisistunto valtuutti periaatepäätöksellään sosiaali- ja terveysministeriön antamaan toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on hallituksen hybridistrategian mukaisesti estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan suuntaa antavasti kolmeen vaiheeseen:

• perustaso: vastaa tilannetta keskikesällä 2020. Tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen, kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni.
• kiihtymisvaihe: alueellinen ilmaantuvuus on suuruusluokkaa >10-25/100 000/14vrk. Paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka pääsääntöisesti jäljitettävissä ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.
• leviämisvaihe: tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin, suuruusluokassa >18-50/100 000/14vrk. Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10%. Alle puolet tartuntalähteistä on jäljitettävissä, sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Sekä alueellisen että valtakunnallisen epidemiologinen tilanteen luokittelu perustuu kokonaisarvioon, jossa käytetään apuna määrällisiä ja laadullisia kriteerejä sekä huomioidaan muutosten suunta, nopeus ja alueen väestöpohja.

Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, on hybridistrategian mukaiset toimenpiteet kohdistettava niiden epidemiologisen ja lääketieteellisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

• Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toimet kohdistuvat ensisijaisesti epäillyn tartunnan saaneisiin henkilöihin ja altistuneisiin lähikontakteihin. Tavoitteena on katkaista tartuntaketjut ja estää viruksen leviäminen laajemmalle väestössä. 
• Kohdennettujen suositusten ja rajoitusten kohteina ovat tilat, tapahtumat ja toiminnot, joissa viruksen leviämisen riskien voidaan perustellusti katsoa olevan koholla. Rajoitukset ovat pääsääntöisesti paikallisia tai alueellisia. Rajoitusten on silloinkin oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. 
• Koko väestöön kohdistuvat suositukset ovat kontakteja yleisesti vähentäviä (fyysisen etäisyyden ylläpito, etätyösuositus) ja viruksen tarttumismahdollisuuksia arjessa pienentäviä (yskimishygienia, kasvosuojukset). 
• Väestöön kohdistuvat laajat rajoitukset voivat olla viimesijaisina toimenpiteinä perusteltuja epidemian vakavan leviämisen uhkan estämiseksi. 

Epidemian perustasolla korostuvat koko väestön hygieniasuositukset, paikalliset ja alueelliset viranomaistoimet (tartuntojen juurisyiden tunnistaminen, testaus ja tartuntaketjujen katkaisu) sekä materiaalinen varautuminen epidemian mahdolliseen kasvuun. Näiden toimien strategisena tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin perustasolla, jossa epidemia ei laajene. 

Kiihtymisvaiheen uhatessa tulee lisäksi entisestään tehostaa tartuntatautilainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, tartunnan saaneiden tunnistamista, tartuntaketjujen jäljitystä ja katkaisua sekä ottaa käyttöön uusia yksilötason keinoja tartuntojen ehkäisemiseksi.

Mikäli kaikista varotoimista huolimatta merkit leviämisvaiheen uhasta yleistyvät, välttämättömiä lisätoimenpiteitä ovat laajemmat ja tiukemmat alueelliset ja valtakunnalliset suositukset ja rajoitukset sekä varautuminen hoitokapasiteetin lisäykseen. 

Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian ensimmäisen vaiheen jälkihoidon ja jälleenrakennuksen kanssa. Suositusten ja rajoitustoimien käyttö edellyttää kokonaisvaltaista arviota, jossa päätöksiä punnitaan epidemiologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoikeuksiin. 

Valtakunnallista toimien kokonaiskuvaa seuraavat sosiaali- ja terveysministeriö ja valtioneuvoston COVID-19-koordinaatioryhmä. Valtioneuvoston tasolla tarkastellaan erityisesti hybridistrategian toimivuutta ja vaikuttavuutta kokonaisuutena sekä alueellisen toiminnan edellytyksiä.

Lisätietoja: strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], ja johtaja Mika Salminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [email protected]

Liitteet