Tuore raportti: ilmansaasteista vuosittain yli tuhat ennenaikaista kuolemaa Suomessa
Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain Suomessa noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Valtaosa ilmansaasteiden kielteisistä terveysvaikutuksista on peräisin haitallisia aineita sisältävistä hiukkasista tai typen oksideista. Hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana hengitysteihin ja aiheuttavat muun muassa muutoksia keuhkoissa, kertoo 13. huhtikuuta julkaistu Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raportti.
Hengitysteihin kulkeutumisen lisäksi hiukkaset siirtyvät osittain verenkiertoon ja edelleen kehon muihin osiin, kuten sydänlihakseen ja aivoihin. Hiukkaset lisäävät myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja siten lisäävät myös kuolleisuutta.
Raportin mukaan Suomen ilmanlaatu paranee pienhiukkaspitoisuuksien osalta hitaasti. Siten raportin laatijoiden mukaan hankkeessa arvioidut vuoden 2013 tiedot kuvaavat hyvin tilannetta myös pidemmällä ajanjaksolla.
Ilmansaasteiden aiheuttamassa kuolemantapauksessa elinikä lyhenee keskimäärin 16 vuotta. Koko väestön kannalta tämä tarkoittaa, että suomalaisten eliniänodote lyhenee ilmansaasteiden vaikutuksesta keskimäärin reilun viiden kuukauden verran. Ilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet lisäävät merkittävästi myös väestön keskimääräistä tautitaakkaa. Vaikutusten suuruutta voi havainnollistaa esimerkiksi siten, että jokainen suomalainen sairastaisi vuosittain noin 100 päivää lievää flunssaa. Todellisuudessa erilaiset sairaudet ja niiden vaikutukset vaihtelevat keskiarvon molemmin puolin. Haitat korostuvat ihmisillä, joilla on erityisesti hengityselin- ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia.
Puolet Suomen pienhiukkaspitoisuuksista on ulkomailta tulevia kaukokulkeumia ja puolet aiheutuu kotimaisista päästölähteistä. Pienhiukkaspäästöjen terveyshaitoille altistumiseen vaikuttavat päästölähteen määrä, sijainti ja korkeus. Terveyshaittaa aiheuttavat eniten pienhiukkaspäästöjen kaukokulkeumat sekä liikenteen ja puun pienpolton pienhiukkaspäästöt.
Kotimaiset pienhiukkaslähteet jakautuvat määrän osalta seuraavasti: pienpoltto (46 %) ja muu energiantuotanto (16 %), liikenteen pakokaasut (12 %), katupöly (10 %), turvetuotanto (9 %) ja teollisuus (7 %).
Liikenteessä ajoneuvoteknologian kehitys on vähentänyt pakokaasupäästöjä merkittävästi, mikä on vähentänyt myös terveyshaittoja. Sen sijaan katupölyn aiheuttamat haitat eivät ole vähentyneet. Puunpoltossa osa ilmaston lämpenemisen torjuntaan suunnatuista toimista saattaa lisätä hiukkaspäästöjä. Raportin laatijat esittävät, että ainakin näistä lähteistä peräisin olevien päästöjen rajoitusmahdollisuuksia pitäisi pohtia. Näin voitaisiin vähentää päästöille altistumista tiheään asutuilla alueilla, joilla altistuminen on suurinta.
”Suomen ilmanlaatu on parempi kuin lähes missä tahansa muualla Euroopassa. Tästä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat myös meillä ennenaikaisia kuolemia ja sairastavuutta, mikä on huolestuttavaa. Ihmiset kärsivät ilmansaasteiden haitoista siitä huolimatta, että ilmanlaadun raja- tai ohjearvot eivät ylity laajamittaisesti. Haittojen alentamiseksi voidaan pyrkiä parantamaan ulkoilman laatua entisestään ja rajoittamaan ilmansaasteiden kulkeutumista sisäilmaan”, sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen ympäristöministeriöstä.
Raportissa esitellään Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) -hankeen päätulokset. Hankkeen ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ja sen toteutuksesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, YM, puh. +358 2952 50077, [email protected]
Johtaja Jari Keinänen, STM, puh. +358 2951 63311, [email protected]
Dosentti Otto Hänninen, THL, puh. +358 2952 46471, [email protected]