Työryhmä: Koronaepidemian vaikutukset lasten hyvinvointiin on korjattava – erityinen huomio eriarvoisuuden torjuntaan

Koronaepidemialla on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Koronakriisin kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisesta sekä pärjäävyyden edistämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkisti keskiviikkona 24.6. ensivaiheen raporttinsa koronaepidemian vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Huolena lasten ja nuorten eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu

Työryhmän huolena on, että koronakriisi lisää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Vaikka koronaepidemia vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Haitalliset vaikutukset myös kasaantuvat ja kumuloituvat.

Koronaepidemian jälkihoidossa on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityistä panostusta. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapset ja nuoret, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä lapset ja nuoret, joiden perheissä on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Poikkeusajat ovat kuormittaneet myös vanhempia, mikä lisää vanhemmuuden tuen tarvetta.

Jälkihoidossa tarvitaan useita toimia - lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset arvioitava

Koronaepidemian jälkihoidossa tarvitaan sekä pikaisia ensivaiheen toimia että pitkäkestoisia toimia.

Ensivaiheessa tarvittavia toimia ovat muun muassa toimeentulovaikeuksiin joutuneiden perheiden tukeminen sekä neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen vahvistaminen. Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, lastensuojelua ja perheiden sosiaalista tukea on tehostettava. Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut koronakriisin myötä, mikä edellyttää toimia nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Työryhmä esittää, että koronakriisin jälkihoidossa varmistetaan lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävä taso ja kuntien riittävät resurssit palvelujen toteuttamiseen.

Työryhmän raportin mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava päätöksenteossa. Samalla on syytä huolehtia siitä, että koronavirusepidemian jälkihoidossa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta sekä yhdenvertaista kuulluksi tulemista.

Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.10.2020 saakka, ja työryhmä kerää toimikautensa loppuun asti tietoa koronan vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Lisätietoa

työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen, p. 050 411 1562
lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, p. 0295 161 177