Kohti parempaa mielenterveys- ja päihdetyötä
Toimivat ja tehokkaat palvelut mielenterveys- ja päihdetyössä tuovat rahassa mitattavia hyötyjä yhteiskunnalle. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä muistuttaa loppuraportissaan, että mielenterveys- ja päihdetyön toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen. Uusia vaatimuksia asettavat erityisesti taloudellinen tilanne ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.
Ohjausryhmän loppuraporttiin on kirjattu myös ehdotuksia mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi.
Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä luovutti loppuraporttinsa 6. huhtikuuta perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle.
Asiakkaan asemaa tulisi vahvistaa
Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset tarvitsevat monentyyppisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Heidän luottamustaan hoitoon on mahdollista parantaa vähentämällä sairauteen ja hoitoon liittyvää leimaamista ja syrjintää ja tarjoamalla monimuotoisia tarpeiden mukaisia palveluja.
Ohjausryhmä ehdottaa, että vuoteen 2020 saakka asiakkaan asemaa vahvistetaan lisäämällä palvelujen monipuolisuutta, ottamalla käyttöön asiakkaiden yhdenvertaisuutta tukevia keinoja valinnanvapauden toteuttamisessa ja vakiinnuttamalla työmuotoja joissa otetaan huomioon myös asiakkaan omaiset ja läheiset. Lisäksi lisättäisiin kuntoutusta ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä.
Palvelujen järjestäminen
Mielenterveys- ja päihdepalvelut pitäisi tulevaisuudessa järjestää asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti siten, että ne sopisivat näiden ryhmien tarpeisiin.
Varsinkin lasten ja nuorten hyvät palvelut vähentävät merkittävästi myöhempiä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Suurin osa pitkäaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaa myöhäisnuoruuteen mennessä. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen tai heidän saamisensa tehokkaaseen hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kannattavaa.
Palveluja tulisi tarjota myös niille, jotka syystä tai toisesta jäävät nyt palveluiden ulkopuolelle. Miehet käyttävät naisia vähemmän mielenterveyspalveluita. Olisi löydettävä keinoja miesten tavoittamiseksi palvelujen piiriin. Esimerkiksi etsivä sosiaalityö voisi tavoittaa palvelujen piiriin henkilöitä, jotka muuten jäävät niiden ulkopuolelle.
Taustaksi
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon tueksi ohjausryhmän ajalle 15.3.2010-31.12.2015. Ohjausryhmän tehtävänä oli mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon tukeminen eri yhteiskuntasektoreiden alueilla. Lisäksi tehtävänä oli arvioida vuosittain toimeenpanon etenemistä, ohjata toimeenpanoa sekä edistää mielenterveys- ja päihdetyön kehittymistä laaja-alaisesti yhteiskuntapolitiikan eri aloilla.
Lisätietoja:
lääkintöneuvos Helena Vorma STM, p. 02951 63388, etunimi.sukunimi@stm.fi
kehittämispäällikkö Airi Partanen THL, p. 02952 47489,etunimi.sukunimi@thl.fi
ylilääkäri Jukka Kärkkäinen THL, p. 02952 47037, etunimi.sukunimi@thl.fi
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM, p. 02951 63382, etunimi.sukunimi@stm.fi