Koronatapausten määrä on suuri ja kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Koronavirustartuntoja on laajasti väestössä, mutta erityisesti rokotettujen riski vakavalle taudille on aiempaa alempi. Sairaaloissa on yhä enemmän koronapotilaita. Merkittävällä osalla hoitoon hakeutumisen pääasiallinen syy on muu kuin koronavirustauti. Suomessa kiertää lukuisia koronavirusmuunnoksia, joiden vaikutus epidemiaan on vielä epävarmaa. 

Lokakuun aikana Suomessa on rekisteröity viikoittain noin 12 000–13 000 tartuntaa. Rekisteröityjen tartuntojen määrä ei nykyisellään kuvasta todellista tautitaakkaa, sillä virallisiin laboratoriotesteihin hakeudutaan voimassa olevan testausstrategian ja alueellisten suositusten perusteella. 

Suomen jätevesissä havaitun koronavirus-RNA:n kokonaismäärä on noussut alkuvuoden 2022 tasolle. Koronavirusta esiintyy runsaasti kaikkien seurantapaikkakuntien jätevesissä. Löydökset tarkoittavat, että koronavirusta kiertää laajasti väestössä. Tartuntoja on todennäköisesti moninkertaisesti rekisteröityihin tartuntoihin nähden.

Rokotukset suojaavat vakavalta sairastumiselta

Vaikka koronavirustartuntoja kiertää laajasti väestössä, vakavan koronataudin riski on vähentynyt erityisesti henkilöillä, joilla on hyvä rokotussuoja. 

Koronapotilaiden määrä on viime viikkona kasvanut. Muista syistä kuin koronavirustaudin takia sairaalahoitoon joutuneiden osuus potilaista on lisääntynyt joillakin alueilla. Koronavirustaudin takia sairaalahoitoon joutuneiden hoitojaksot ovat lyhentyneet. 

Koronavirustartunnasta suoraan tai välillisesti johtuvien kuolemantapausten määrä on edelleen huomattava, mutta menehtyneissä on aiempaa enemmän myös niitä, joilla koronatartunta ei ole suoraan tai myötävaikuttavana syynä kuolemaan. 

Omikronin alalinja BA.5 on ollut Suomessa valtavirus kesästä 2022 lähtien. BA.5 -muunnoksesta kehittyneitä linjoja, kuten BF.7 ja BQ.1, kiertää tällä hetkellä Suomessa lukuisia. Näiden linjojen osuus on toistaiseksi vähäinen, ja taudinkuva vaikuttaa olevan samanlainen kuin aiemmilla omikronlinjoilla. Näiden virusmuunnosten leviäminen voi kuitenkin jatkossa kiihdyttää epidemiaa. 

Tartuntariskiä ja leviämistä voi vähentää suojautumalla itse ja suojaamalla muita 

Muidenkin hengitystieinfektioiden määrä alkaa yleensä lisääntyä syystalvella. Sekä tavallista nuhakuumetta että influenssaa havaitaan tavallisesti eniten loppu- ja alkuvuodesta. 

Koronalta, influenssalta ja muilta hengitystieinfektioilta voi suojautua samoin keinoin: huolehdi rokotussuojasta, oireisena sairasta kotona, pese kädet sekä yski ja aivasta hihaan. Tehokasta kasvomaskia voi käyttää suojaamaan itseä ja läheisiä tartunnalta. Myös riittävä etäisyys ja ilmanvaihdosta huolehtiminen vähentävät tartuntariskiä. 

Vakavalle koronavirustaudille erityisen alttiiden riskiryhmien hoitoon tarkoitettujen viruslääkkeiden käyttöä tulisi lisätä. Mikäli henkilö kuuluu tällaiseen riskiryhmään, tulisi myös lievissä koronavirustautiin viittaavissa oireissa hakeutua nopeasti koronavirustestiin ja viruslääkehoidon aloituksen arvioon. Kunnat ja sairaanhoitopiirit antavat tarkempia ohjeita hoidonarvioon hakeutumisesta. 

STM seuraa epidemiatilannetta jatkuvasti yhteistyössä THL:n kanssa. Kansallista ja kansainvälistä varautumista pidetään yllä uusien virusmuunnosten mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamiin epidemia-aaltoihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lisätietoja

osastopäällikkö Taneli Puumalainen, STM, [email protected]
johtaja Otto Helve, THL, [email protected]