Digi taipuu kaikille kielille

Turun ulkomaalaistoimistossa sujuvoitettiin asiakkaan alkutaivalta ja löydettiin lisää vastaanottoaikaa. Muutos syntyi tiimityöstä ja biteistä.

Enemmän tietoa, kohdennetumpaa palvelua. Tällä otteella Turun ulkomaalaistoimistossa lähdettiin uudistamaan maahanmuuttajille tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ulkomaalaistoimiston asiakkaita ovat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja pakolaisten perheenyhdistämisen kautta tulevat ihmiset, joiden alkuvaiheen perusterveydenhuollosta huolehtivat lääkäri, hoitaja ja psykologi.

Asiakkaiden alkutaivalta ja henkilöstön työtä on sujuvoitettu niin, että asiakkaita varten on perustettu erityinen vastaanottotiimi. Kun aiemmin asiakkaat ilmoittautuivat vahtimestarille ja toimittivat hänelle erilaisia dokumentteja, nyt asiakkaat tapaavat ensimmäisenä sosiaalialan ammattilaisen. Samassa yhteydessä asiakkaat täyttävät terveydentilaa ja hyvinvointia kartoittavan haastattelulomakkeen.

Asiakas käyttää omaa äidinkieltään

Sekä vastaanottotiimi että hyvinvointikysely ovat välineitä, joita on kehitetty Turussa Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeen pilottiprojektissa. Ulkomaalaistoimiston tarpeita varten kyselylomake on käännetty seitsemälle kielelle, jotta jokainen asiakas voi täyttää sen omalla äidinkielellään. Vastaukset kääntyvät järjestelmässä automaattisesti suomeksi.

”Tästä on hyötyä sekä asiakkaalle että henkilöstölle. Järjestelmään tallentuva tieto on kaikkien sote-ammattilaisten käytössä, jolloin vältytään asioiden toistamiselta ja päällekkäiseltä työltä”, kertoo terveydenhoitaja Nina Kevo Turun ulkomaalaistoimistosta.

Kevon työhön kuuluvat pakolaistaustaisten henkilöiden maahantulotarkastukset ja kuntaantulotarkastukset. Hyvinvointilomakkeessa kysytään muun muassa asiakkaan sairauksista, allergioista, lääkityksistä, työkyvystä ja traumaattisista kokemuksista, kuten kidutuksesta.

”Kun asiakkaasta on tietoa ennen kasvokkain tapaamista, voimme keskittyä juuri niihin asioihin, joissa hän tarvitsee apua. Taustatieto säästää myös vastaanottoaikaa, jota voidaan sitten antaa toisille asiakkaille.”

Käy kaikille maahanmuuttajille

Hyvinvoinnin kyselylomake täytetään ulkomaalaistoimiston tietokoneella ja tätä kirjoittaessa vielä tulostetaan paperille, joka skannataan tietojärjestelmiin, mutta projektin edetessä siitä saadaan aidosti digitaalinen. Kysymyksiin voi jatkossa vastata myös tabletilla tai puhelimella.

Lomakkeen käännöstyössä on mukana Turun seudun tulkkikeskus, joka miettii myös muita keinoja lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä vaativissa asiakastilanteissa.

Turun projektin anti on monistettavissa kaikkialle Suomeen.

”Hyvinvointilomake ei ole tarkoitettu ainoastaan pakolaistaustaisille, vaan kelle tahansa maahanmuuttajalle, joka tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluja”, Nina Kevo muistuttaa.

Kevo on tyytyväinen uudistuksiin. Parantunut tiedonsaanti nopeuttaa ja rikastaa työtä merkittävästi.

Teksti: Jaana Ahlblad
Kuvat: Vesa-Matti Väärä

ODA ja Omaolo

Hyvinvoinnin kuva tallentuu muistiin

Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeessa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Hankkeen myötä rakennetaan sähköinen Omaolo-palvelu, joka yhdistää sote-järjestelmiin tallennettua tietoa ja käyttäjien itse syöttämää hyvinvointitietoa. Omaolo antaa käyttäjälle suosituksia ja ohjeita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.

Sote-alan ammattilaisia Omaolo hyödyttää muun muassa niin, että asiakkaan tiedot ovat aina ajan tasalla ja vastanotolla voi keskittyä kohtaamiseen.

Parhaillaan käynnissä olevissa ODA-pilottihankkeissa Omaoloa kehitetään ja testataan mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, yhteispäivystyksissä ja diabeteksen hoitopoluissa sekä erityisryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja vammaisten palveluissa.

Nettipohjainen Omaolo tulee valmistuttuaan saataville kaikissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ilman kilpailutusta. Se tullaan tulevaisuudessa yhdistämään osaksi Kansallista terveysarkistoa eli Kantaa.

ODA on osa hallitusohjelman Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Siinä ovat mukana Espoo, Helsinki, Porvoo, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.

Organisaatioiden toimintatapojen uudistamisen ja digitalisoinnin myötä palvelujen saatavuuden, tuottavuuden ja laadun uskotaan paranevan kansallisella tasolla merkittävästi. Kolmevuotinen hanke päättyy syksyllä 2018.