Suomessa lapsia ei oteta huostaan kevyin perustein - lähtökohtana lapsen etu
Venäjän ja Suomen julkisuuteen on noussut tapaus, jossa kolme kiireellisesti sijoitettua lasta on haettu vastaanottokodista Seinäjoella ilman sosiaaliviranomaisten lupaa. Lapset ovat Venäjän kansalaisia ja asuvat Suomessa.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että Suomessa lastensuojelun tarkoituksena on aina turvata lapsen etu ja turvallinen kasvuympäristö. Viranomaiset tekevät lasta koskevat toimenpiteet ja päätökset aina lapsen edun näkökulmasta. Lapsia ei sijoiteta kiireellisesti kodin ulkopuolelle ilman syytä tai kansalaisuuden perusteella. Lapsen huostaanotto vanhemmilta on viimeinen keino. Siihen turvaudutaan vasta silloin, jos muut keinot eivät riitä ja siihen on lainmukaiset perusteet.
Suomi on oikeusvaltio, jossa viranomaistoiminta ei perustu mielivaltaan, vaan lakiin. Suomen lainsäädäntö varjelee tiukasti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan yksityisyyden suojaa. Suomessa katsotaan, että yksittäisten lasten henkilötietojen ja taustojen tuominen julkisuuteen ei ole lapsen edun mukaista. Tietoja ei voi koskaan pysyvästi hävittää verkkojulkisuudesta.
Suomessa viranomaiset eivät saa kommentoida yksittäisiä lastensuojelutapauksia. Viranomaiset voivat kertoa vain lastensuojelun periaatteista ja lainsäädännöstä yleisesti.
Sijoitettujen lasten hakeminen vastaanottokodista ilman sosiaaliviranomaisten lupaa on Suomessa lainvastaista. Asiaa selvitetään viranomaisyhteistyönä. Kyse on sosiaali- ja terveysministeriön toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Ulkoministeriö on tietoinen asiasta ja ollut yhteydessä Venäjän suurlähetystöön. Myös keskusrikospoliisi selvittää lasten viemistä vastaanottokodista.
Tukea ja apua halutaan tarjota ajoissa
Suomessa perheille tarjotaan apua ensisijaisesti yleisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten lastenneuvolassa. Apua tarjotaan mahdollisimman varhain, ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Apua on tarjottava lastensuojelun kautta silloin, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perusteet lastensuojelun asiakkuudelle täyttyvät.
Usein lastensuojeluun liitetään pelko siitä, että lapsi viedään heti pois. Perusperiaatteena Suomen lastensuojelulaissa on, että jos perheen asioihin joudutaan puuttumaan, niin käytetään lievintä mahdollista keinoa. Lasta yritetään aina auttaa niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Vanhemmille tarjotaan tukea, joka auttaa heitä jaksamaan lastensa kasvattajina ja hoivaajina.
Perheiden ongelmien syynä usein päihteet tai väkivalta
Yleisimmät syyt lastensuojelun asiakkuuteen ovat lapsen tai vanhemman mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai perheväkivalta. Suomessa lapsen kuritusväkivalta on lailla kielletty. Osassa Euroopan valtioista lapseen kohdistuva ruumiillinen väkivalta on sallittua. Suomessa se on rikos. Lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen samalla tavalla kuin aikuisillakin on.
Silloin kun viranomaiset sijoittavat lapsen kiireellisesti, tilanne on vakava. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lapsen terveyden tai kehityksen. Viranomaiset turvautuvat siihen vain jos lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi ei ole muita mahdollisuuksia.
Huostaanotosta voi valittaa tuomioistuimeen
Päätös kodin ulkopuolelle sijoittamisesta on perusteltava aina selkeästi. Mikäli asianosainen vastustaa huostaanottoa, on päätös tehtävä hallinto-oikeudessa.
Vanhemmilla tai muulla huoltajalla on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos he ovat eri mieltä sosiaalitoimessa tehdystä päätöksestä lapsen kiireellisestä sijoituksesta. Mikäli huostaanottopäätös on tehty hallinto-oikeudessa, voidaan muutosta hakea suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Jos huostaanotto joudutaan tekemään, sen aikanakin sosiaaliviranomaiset tukevat lasta ja vanhempia. Tällöin ei etsitä syyllisiä, vaan pohditaan miten sosiaalityöntekijät voisivat auttaa. Tavoitteena on, että vanhemmat voisivat taas huolehtia lapsestaan ja kotiinpaluu saattaisi olla mahdollista.
Yhteistyö viranomaisten kesken toimii
Suomen ja Venäjän sosiaaliviranomaisilla on hyvä yhteistyö lapsiperheisiin liittyvissä asioissa. Viranomaisilla on vakiintuneet kanavat yhteydenpitoon. Kansainväliset sopimukset tarjoavat vakiintuneet ja hyvintoimivat menettelyt perheoikeudellisissa kysymyksissä.
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Annika Parsons, p. 02951 63596
erityisasiantuntija Pia Mäkeläinen, p. 02951 63463