Avoimet ovet lauantaina 26.8.2017
Valtioneuvoston kanslia esittäytyy Säätytalossa, pääministeri Sipilä paikalla Valtioneuvoston linnassa
Valtioneuvoston kanslia osallistuu avointen ovien päivään avaamalla Valtioneuvoston linnan, Arppeanumin, Valtioneuvoston juhlahuoneiston ja Säätytalon ovet. Pääministeri Juha Sipilä käy työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa lauantaina aamupäivällä.
Säätytalossa vierailijoilla on mahdollisuus kysellä työskentelystä valtioneuvostossa ja tutustua valtioneuvoston hankkeisiin. Historian siipien havinaa voi tuntea Suomen itsenäisyyden tunnustamista koskevissa asiakirjoissa. Itsenäistymisen ajan tunnelmaa luovat yleisön seassa kulkevat historialliset hahmot.
Muissa valtioneuvoston rakennuksissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua tilojen historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen.
Lisätietoja
valtioneuvosto.fi/avoimet-ovet
Avoimet ovet Facebookissa
Twitter #avoimetovet #suomi100
Millaista on työskennellä valtioneuvostossa?
Säätytalosta löydät joukon ministeriöiden virkamiehiä, jotka jakavat kokemuksiaan työtehtävistään ja omasta urastaan. Paikalla on myös rekrytointiasiantuntijoita, joilta voit kuulla lisää työskentelymahdollisuuksista, harjoittelusta ja virkojen hausta. Tule juttelemaan, kyselemään ja inspiroitumaan kanssamme!
Twitter #virkainto #valtioneuvostotyö #suomi100 #valtiollatöissä
Tutustu valtioneuvoston hankkeisiin!
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä. Hankeikkuna on valtioneuvoston hankehallinnan sisäinen työväline, johon kootut hanketiedot julkaistaan valtioneuvoston verkkopalvelussa.
Valtioneuvoston hankeikkunan avoin rajapinta tarjoaa kaikille kiinnostuineille mahdollisuuden hyödyntää valtioneuvoston hanketietoa monipuolisesti. Tavoitteena on edistää hallinnon avoimuutta.
Mikä on valtioneuvoston hankeikkuna?
Miksi hankeikkuna?
Itsenäisyyden tunnustamista koskevat asiakirjat
Säätytalossa on esillä harvinainen kokoelma Suomen itsenäisyyden tunnustamista koskevia asiakirjoja ulkoministeriön arkistosta. Esillä ovat muun muassa Venäjän, Ranskan, Saksan, Sveitsin ja Itävalta-Unkarin Suomen itsenäisyyden tunnustamista koskevat asiakirjat.
Tunnelmia itsenäisyyden alkuhetkistä
Näyttelijöiden esittämät historialliset hahmot sadan vuoden takaa johdattelevat yleisöä itsenäistymisen alkuhetkiin. Yleisön seassa liikkuvat suomalaisuusliikkeen johtohahmoksi noussut Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen sekä naisvoimistelun- ja urheilun sekä partiotyttötoiminnan uranuurtaja Anni Sofia ”Tuikku” Collan. Paikalla nähdään myös suomalainen valtiomies Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin ja Säätytalon sisäkkö.
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903) oli lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä. Hän opetteli suomen kielen ja nousi suomalaisuusliikkeen johtohahmoksi. Yrjö-Koskinen vaati äänekkäästi ja tarmokkaasti suomen kielen aseman sekä suomenkielisten koulutusmahdollisuuksien parantamista. Hänet palkittiin aatelisarvolla vuonna 1884. Näyttelijänä Marko Pakarinen.
Anni Sofia ”Tuikku” Collan (1876–1962) oli suomalaisen naisvoimistelun ja -urheilun sekä partiotyttötoiminnan uranuurtajia. Collan toimi vuosina 1917–1921 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton ja vuosina 1924–1941 Suomalaisen partiotyttöliiton puheenjohtajana. Näyttelijä Outi Ikonen.
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (1839–1914) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana. Näyttelijänä Juha Svahn.
Säätytalon sisäkkö. Henkilö, joka jää usein historiassa suurmiesten varjoon, mutta jota ilman ei monikaan asia toimisi. Näyttelijänä Anna Ranta.