Hyppää sisältöön
Media

Terveys 2015 -kansanterveysohjelma: Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 5.4.2005 9.00
Tiedote -

Lasten ja nuorten terveys näyttää pääosin kehittyneen Terveys 2015 -kansanterveysohjelman lapsia ja nuoria koskevien tavoitteiden suuntaisesti. Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Myös nuorten tupakoinnissa, humalajuomisessa ja huumeiden käytössä on tapahtunut myönteinen käänne, sillä nuorimmissa ikäluokissa riskikäyttäytyminen on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan. Vaikka aikuisikäisillä koulutus- ja sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat säilyneet suhteellisen suurina, erot eivät tule näkyviin vielä lapsilla ja nuorilla.

Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväisiä elämäänsä ja viihtyy kotona ja koulussa, mutta huomattavalla joukolla on kuitenkin ongelmia. Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Terveyden uhkana ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Lastensuojelun avohuollossa olevien ja huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut. Lasten syrjäytymisriskin taustalla on usein vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa ja lasten hoidon laiminlyöntiä, ja ongelmat toistuvat sukupolvesta toiseen. Alkoholin kulutus ja sen aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet, ja ne uhkaavat erityisesti lasten ja perheiden hyvinvointia. Ne eivät myöskään koske pelkästään alkoholistiperheitä, vaan kaikkia perheitä, joissa alkoholia käytetään ajoittain runsaasti.

Haasteita eri hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyölle lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi riittää siten vielä tulevina vuosinakin. Tiistaina 5. huhtikuuta Helsingissä pidettävässä lasten ja nuorten terveyttä käsittelevän seminaarin ohjelmassa korostetaan sitä, että lasten ja nuorten terveyden edistäminen edellyttää laajaa näkökulmaa, eri tahojen yhteistyötä ja yhteistä vastuun ottoa. Terveys ei ole vain terveydenhuollon asia, vaan kaikkien yhteiskunnan sektoreiden yhteistyön ja ihmisten oman toiminnan tulosta. Väestön terveydelle voidaan luoda paremmat edellytykset ottamalla se huomioon eri sektoreiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Vastuu on paljolti kunnilla ja paikallisyhteisöillä, mutta erityispalvelut pitäisi järjestää niin, että painotettaisiin enemmän seudullista vastuuta ja eri toimijoiden yhteistyötä myös kuntarajojen yli.

Lasten ja nuorten ongelmat ja niiden ratkaiseminen kiinnostavat, sillä seminaariin on ilmoittautunut lähes neljä ja puolisataa osallistujaa eri puolilta maata.

Taustaa

Pitkän aikavälin linjaukset väestön terveyden edistämiseksi on kirjattu Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi 2001. Seminaarin ohjelma on rakennettu Terveys 2015 ?ohjelman kahden ensimmäisen tavoitteen pohjalta. Ne koskevat lasten hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydentilan parantamista sekä nuorten tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käytön vähentämistä. Terveys 2015 ohjelman pyrkimyksenäon laaja-alaisen terveyspolitiikan rakentaminen niin, että se antaa yhteisen pohjan eri tahojen terveyden edistämistoiminnalle ja pyrkii ohjamaan yhteisiin päämääriin, yhdensuuntaiseen toimintaan. Ohjelman tavoitteet kiteytettynä ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Ohjelman taustana on WHO:n Health for all ohjelma, ja se jatkaa Suomen kansallista Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä ohjelmaa. Terveys 2015 ohjelman kansanterveyttä koskevat tavoitteet kohdistuvat keskeisiin ongelmiin, joiden korjaamiseksi tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Ohjelman 36 toimintalinjausta sisältävät haasteita ihmisten arkielämän ympäristöille ja yhteiskunnan eri toimijoille.

Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa lähtökohtana on se, että ihmiset luovat viimekädessä itse omaa elämäänsä valinnoillaan ja toiminnallaan, mutta heidän mahdollisuuksiaan oman terveytensä hallintaan voidaan lisätä luomalla terveellisempi ympäristö ja parempia edellytyksiä tehdä helposti terveellisiä valintoja. Ohjelman tavoitteiden toteutumisessa ihmisten arkielämän ympäristöt, kuten kodit, päiväkodit, koulut, työpaikat, asuinalueet ja liikenne ovat avainasemassa, sillä niissä voidaan edistää, mutta myös vahingoittaa terveyttä.

Lisätietoja:Ylitarkastaja Taru Koivisto, puh. (09) 160 73166, 050 3278352

Sivun alkuun